Pölkyn uusi johtaja: ”Eiköhän pohjakosketus ole jo nähty”

Pölkyn uusi toimitusjohtaja Jari Suominen uskoo itävaltalaisomistuksen antavan vipuvoimaa, kun suhdanne kääntyy.

Vaikka rakentaminen mataa ja satamalakko vie asiakasluottamusta, Jari Suominen uskoo vihreän rakentamisen vahvistumiseen. (Kuvaaja: Keijo Lehtimäki)
Vaikka rakentaminen mataa ja satamalakko vie asiakasluottamusta, Jari Suominen uskoo vihreän rakentamisen vahvistumiseen. (Kuvaaja: Keijo Lehtimäki)

Sahateollisuuden vaikeat ajat jatkuvat yhtä pitkään kuin rakentamisen matalasuhdannekin, vuoden alussa Pölkky-sahayh­tiön toimitusjohtajana aloittanut Jari Suominen toteaa.

”Ehkä pohjakosketus on nähty, mutta todennäköisesti rakentaminen pysyy heikolla tasolla ainakin tämän vuoden.”

Jokainen matalasuhdanteen vuosi kasvattaa rakentamisvelkaa, joka tulee maksuun joskus. Silloin sahoilla on taas edessä suhdannepiikin harvinainen herkku.

Pölkyn omistus vaihtui suvulta suvulle reilu vuosi sitten – Virranniemiltä Pfeifereille Itävaltaan. Suominen luottaa, että itävaltalaisomistus antaa Pölkylle jyrkemmän nousukulman.

”Päämarkkinat ovat olleet kotimaan lisäksi mäntymarkkinat Pohjois-Afrikka ja Britannia, mutta nyt esimerkiksi Keski-Eurooppa tulee vahvempana.”

Kajaani käy vuoden lopulla

Itävallasta on saatu myös teknistä apua Kajaanin sahalle, joka rakennetaan käytännössä uudestaan. Investoinnin arvoa ei ole julkistettu, mutta se on Suomisen sanoin ”meille jättimäinen”.

Yli kolme vuotta kestäneen hankkeen vaikeuksista on liikkunut huhuja, joita on ruokkinut monitulkintainen tiedottaminen. Koekäytön piti alkaa jo puolitoista vuotta sitten, nyt tähtäin on vuoden loppupuoliskolla.

Suominen ei kommentoi toimitusjohtajavastuutaan edeltäviä päätöksiä, mutta toteaa, että projektin jatkamiseen on sitouduttu.

Puoli miljoonaa kuutiota lisää

Pölkyn tarjonta on perussahatavaraa, höylätavaraa, liimapalkkia ja kyllästettyä puuta.

”Perussahauksen pitää olla kunnossa. Sen jälkeen juju on optimoinnissa, että mikä menee jalostukseen.”

Kun tukin käyttö oli muutama vuosi sitten 1,4 miljoonaa kuutiometriä, niin yhdessä Taivalkosken jo lähes valmiiden investointien ja valmistuvan Kajaanin-sahan kanssa se nousee lähelle kahta miljoonaa.

Tukkia pitää saada jostakin puoli miljoonaa kuutiometriä lisää. Vaikka Pohjois-Suomessa on varaa lisätä hakkuita ja varttuvia männiköitä on runsaasti, eivät mahdollisuudet ole rajattomat.

Ympärillä on vahvoja sahayhtiöitä joka puolella, mutta Suominen ei näe, että puunhankinnassa Pölkky olisi pussitettu. Kun kuitupuuta liikkuu Kemin ja Oulun tehtaille, samalla liikkuu myös tukkipuu. Pölkky aikoo ottaa tukkivirrasta osansa, sillä vaihdossa valttina on sellutehtaiden haluama sahahake.

Kaksipa huolta kuitenkin

Huolenaiheita kuitenkin on.

”Täällä Koillismaalla logistiikka on koko ajan mielessä ja perusinfra on pidettävä kunnossa, vaikka valtiolla on rahasta tiukkaa.”

Satamalakon laajuus tuli Pölkyllekin yllätyksenä, mutta siitä on selvitty ainakin lyhyellä katsannolla. Tavaraa on kertynyt satamavarastoihin, mutta tuotanto ja korjuu ovat jatkuneet normaalisti.

Suomisen tietojen mukaan asiak­kaatkaan eivät ole joutuneet pulaan, ja siinä onkin suurempi aihe huoleen. Pohjoisen tiheäsyinen mänty on laadukasta ja haluttua, mutta ei kuitenkaan korvaamatonta.

”Jos Juhla-Mokka on loppu, niin Kulta-Katriinakin käy”, hän vertaa. Harmittavan helposti korvaava toimittaja voi löytyä Ruotsista.

”Pitkällä tähtäimellä olen huolissani, että voivatko asiakkaat luottaa suomalaiseen teollisuuteen.”

Kuutioiden ja tonnien maailma

Suominen on kotoisin Haminasta, varuskunnan ja reserviupseerikoulun, sataman sekä tuolloin vielä metsäteollisuuden kaupungista.

Niistä teollisuus kiinnosti eniten, kuutioiden ja tonnien maailma tuntui heti omalta. Ekonomilla menikin 25 vuotta Stora Enson talouspuolen tehtävissä sekä kotimaassa että Saksassa ja Itävallassa.

Välillä vastuulla olivat puunhankinta ja metsäomaisuus, loppuvaiheessa kaikki konsernin sahat.

”Metsän arvoketju on tullut käytyä läpi.”

Sitten seurasi oma konsulttifirma, mutta vaihe jäi lyhyeksi, kun tuli mahdollisuus siirtyä Pölkylle.

Suominen kertoo elävänsä kahden kodin arkea, sillä viikot menevät Kuusamossa, mutta viikonloput kuuluvat perheelle Helsingissä.

Jari Suominen

  • 54-vuotias ekonomi
  • Syntynyt Haminassa, asuu Helsingissä ja Kuusamossa
  • Työura vuodesta 1995 kuiduttavaa ja mekaanista metsäteollisuutta
  • Perheessä vaimo, neljä lasta ja Donna-koira
  • Harrastaa murtomaahiihtoa, maastopyöräilyä ja metsästystä sekä uusimpana lentopallon fanitusta.

Puukauppa Puukauppa