Haastattelu | Palvelualalla metsässä

Metsätöissä tarvitaan nykyisin niin palveluasennetta kuin tilannetajuakin, sanoo hakkuu-koneenkuljettaja Janek Jõesaar.

Hakkuupään nivelet pitää rasvata kahdeksan tunnin työnteon jälkeen, kertoo Janek Jõesaar. (Kuva: Seppo Samuli)

”Nyt oli niin pätevä motokuski, että häntä pitäisi Metsälehdenkin haastatella”, kehuu lehden toimitukseen soittanut, metsänsä harvennukseen tyytyväinen metsänomistaja. Hänellä on tiedossaan vain kuskin etunimi ja yritys, jossa tämä työskentelee, mutta niiden avulla oikea henkilö löytyy helposti.

Marraskuun alussa tapaamme hakkuukoneenkuljettaja Janek Jõesaaren kantahämäläisessä ensiharvennuskuusikossa. On helppo ymmärtää, mikä Jõesaaressa metsänomistajia miellyttää: palveluasenne, jota tämä edellyttää kaikilta metsissä työskenteleviltä.

”Vielä 10–15 vuotta sitten motokuski oli metsän kuningas. Itse koen työskenteleväni palvelualalla. Pyrin kuuntelemaan metsänomistajia, sillä heidän maillaanhan työskentelen”, hän sanoo.

Metsänomistajien kanssa asioidessa tarvitaan Jõesaaren mukaan myös tilannetajua. On hyväksyttävä, että jollekin metsä on puhtaasti sijoituskohde ja jollekin toiselle muistoja täynnä oleva perintömetsä. Osa on tehnyt metsätöitä koko ikänsä, osa ei ole edes tiennyt omistavansa metsää.

Moottorisahalla liikkeelle

Jõesaar on kotoisin Virosta. Suomeen hän muutti viitisentoista vuotta sitten ja työskentelee nykyisin Kanta-Hämeessä toimivan ATT-Forest Oy:n hakkuukoneenkuljettajana.

Metsäalasta Jõesaar kertoo kiinnostuneensa jo lapsena.

”Isäni on Viron ensimmäisiä metsäkoneyrittäjiä. Muistan, kun olin kuusi- tai seitsemänvuotias ja paistoimme savotalla nuotioperunoita. Sieltä se kiinnostus lähti.”

Myöhemmin Jõesaar ajoi isänsä hakkuutyömailla puita traktorilla. Ensimmäisen moottorisahansa hän osti 16-vuotiaana ja ryhtyi tekemään metsurin töitä.

”Vuonna 2004 ystäväni pyysi minut Venäjälle ajamaan ajokonetta. Opettelin sitä pari vuotta yövuorossa, kunnes ystäväni sai töitä Suomesta ja houkutteli minutkin mukaan”, Jõesaar kertoo.

Ystävysten silloinen työnantaja kannusti Jõesaarta opiskelemaan hakkuukoneenkuljettajaksi, ja vuonna 2010 tämä valmistuikin hakkuukoneenkuljettajaksi virolaisesta Luuan metsäkoulusta. Opinnot hän suoritti etänä.

Harvennukset työmaana

Jõesaar esittelee alle viikko sitten tehtaalta tullutta, harvennuksille suunniteltua hakkuukonetta.

”Metsäkoneet ovat kehittyneet paljon. Vielä 15 vuotta sitten uusia koneita piti olla koko ajan ruuvailemassa, nykyisin ne tulevat käyttöön valmiimpina”, Jõesaar sanoo.

Hänen mukaansa myös hakkuujälki on nykyisin selvästi parempi kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Koneiden kantavuutta on lisätty telojen avulla, ja teknologian kehitys mahdollistaa sulavammat liikkeet.

Jõesaar tekee työkseen pääasiassa harvennuksia. Töitä hän tekee yhdessä vuorossa, ja työpäivän pituus on kahdeksan tuntia.

”Joskus nuorempana panostin määrään, nyt pyrin panostamaan laatuun. Metsäkonealalla on yleistä tehdä pitkää päivää, mutta itse en siihen usko. Laatu on tärkeämpää.”

Kahdeksassa tunnissa ehtii Jõesaaren mukaan harventaa 0,5–4 hehtaaria – pitkälti riippuen siitä, onko kohteet ennakkoraivattu vai ei.

Haaveissa jatko-opinnot

Metsänomistajia Jõesaar kertoo tapaavansa kymmenestä hakkuutyömaasta noin kahdella. Siitä hän on harmissaan, miten huonosti muut kuin metsänomistajat tai metsäalalla työskentelevät tiedostavat, että luontoarvoja pyritään huomioimaan hakkuissakin.

”Mediassa näkyvät vain ääripäät. Kuvitellaan, että vaihtoehtona on joko vetää metsä sileäksi tai jättää se kokonaan käsittelemättä. Paras toimintamalli on jossain siinä välissä.”

Muita virolaisia metsäkoneenkuljettajia Jõesaar ei Suomesta tunne. Hän arvelee, että metsätöissä vaaditaan niin hyvää suomen kielen taitoa, että alalle on vaikea tulla. Itse hän opetteli kielen lukemalla ja kuuntelemalla kirjoja.

”Ensimmäiset vuodet olivat vaikeita. Mietin, uskalletaanko ulkomaalaiselle antaa näin vastuullista hommaa.”

Vuosien varrella kokemus ja itseluottamus ovat kasvaneet.

”Paras palkka on, kun metsänomistajat kehuvat ja pyytävät tekemään seuraavatkin harvennukset.”

Jõesaar on suorittanut työn ohessa ylioppilastutkinnon. Nyt haaveissa ovat metsätalousinsinöörin opinnot.

 

JANEK J­ÕESAAR

● metsäkoneenkuljettaja
● työskentelee ATT-Forest Oy:ssä
● 37-vuotias
● asuu Valkeakoskella, kotoisin Tallinnasta
● perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta
● käy vapaa-ajallaan kuntosalilla ja ulkoilemassa ja uimassa lastensa kanssa
● saanut Metsämiesten Säätiön myöntämän Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendin

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut