”Riistahallinnossa riittää läpivalaistavaa”

Tapani Timonen on mukana perustamassa liikettä, joka vaatii muutosta hirvikannan säätelyyn. Riistahallinnon toistuvat ongelmat kielivät jopa rakenteellisesta korruptiosta.

Suuresta suurpetomäärästä huolimatta hirvikanta lähtee Pohjois-Karjalassakin tietyillä alueilla herkästi kasvuun. Timosen mukaan riistahallinnon toimet osoittavat jälleen selkeästi suuntaan, jolla halutaan kasvattaa metsästäjille riistakantaa. (Kuvaaja: Harri Mäenpää)

Metsälehden saaman palautteen perusteella laaja joukko metsänomistajia kokee hirvieläinten määrän sekä kannansäätelyjärjestelmän erittäin epäoikeudenmukaiseksi. Puita kasvattaville metsänomistajille jäävät hirvieläinten aiheuttamat vahingot, muille hyödyt. Keskustelussa sopivasta hirvien määrästä ei kuunnella metsänomistajia.

Samaa mieltä on Tapani Timonen. Timosen mukaan hirvikannansäätelyjärjestelmän rakenne on viallinen. Jopa niin, että riistahallinnon toiminnan lainmukaisuus on monelta osin hyvin kyseenalainen.

Timonen kertoo, että hirveä ollaan nyt tarttumassa sarvista Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan talous ja luonto -yhdistys kokoaa riistaliikettä, jonka tavoitteena on selvittää, toimiiko riistahallinto metsästys- ja riistanhoitolakien mukaisesti.

”Riistahallinnossa on erittäin paljon läpivalaistavaa. Toteutuuko perustuslaissa säädetty (metsätalous)yrittämisen ja maanomistamisen suoja tämän tyyppisellä riistahallinnolla?” Timonen kysyy.

Riistahallinnon epäselvä rakenne ja metsänomistajien näkökulmasta epäoikeudenmukainen toiminta aiheuttavat perustellusti epäilyksiä hyvä veli -verkostoista, hyvän hallinnon kannalta epämääräisistä menettelyistä ja pahimmillaan rakenteellisesta korruptiosta.

”Siitä tässä on oltava kysymys, sillä ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen. Selkeä viesti maa- ja metsätalousministeriöön sekä ministerille on, että lainsäädäntövalmistelu asian korjaamiseksi tulee käynnistää viipymättä.”

Viranomaisten toiminnasta kantelu

Timonen huomauttaa, että riistanhoitotehtäviä hoitavien julkisten viranomaisten, kuten riistanhoitoyhdistysten, tulee lain mukaan ennaltaehkäistä eläinten aiheuttamien vahinkojen syntymistä.

”Maallikon kysymys kuuluu, syntyykö riistahallinnossa jopa vahingonkorvausvelvollisuuksia siitä, että vahinkojen syntymistä ei oteta huomioon.”

Riistahallinnon toimintaa pitää Timosen mukaan tarkastella juridisesti. Suunnitteilla on kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle tai -kanslerille.

”Korkeimpien oikeusoppineiden tehtävänä on pohtia, toimiiko riistahallinto niin kuin lakikirjassa on sanottu.”

Riistahallinnon epäselvyydet ja läpinäkymättömyys valuvat ongelmina alaspäin, ja aiheuttavat riitoja metsästysporukoissa ja maanomistajien ja metsästäjien välillä.

”Tavallisen hallintoalamaisen on erittäin vaikea hahmottaa, missä mikäkin päätös syntyy. Kuka on valmistellut, millä kriteereillä ja millaiseen tietopohjaan.”

Metsänhoitoyhdistysten otettava vastuuta

Timonen haluaa nostaa ongelmakohtana esiin myös metsästysvuokrasopimukset. Maan- eli metsänomistajat vuokraavat tavallisesti metsästysoikeutensa eteenpäin metsästysseuroille käytännön syistä.

Metsästysvuokrasopimuksia on solmittu vanhastaan malleilla, jotka antavat metsästäjille varsin vapaat kädet.

”Edunsaajaosapuolelle eli metsästäjille ei aseteta juurikaan velvoitteita.”

Timonen sanoo, että Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys on ryhtynyt riistaliikkeen pyynnöstä suunnittelemaan uudenlaista pohjaa metsästysvuokrasopimukselle.

”Edunvalvonta tässä asiassa kuuluu metsänhoitoyhdistyksille. Kun uusi sopimusmalli laaditaan, yhdistysten pitää lähteä aktiivisesti tuomaan asiaa metsänomistajajäsenten tietoon.”

Timosen mukaan metsästysvuokrasopimukseen tulee määritellä selkeä sopimus- ja aluekohteinen hirvikantatavoite. Metsästäjiä on velvoitettava hakemaan tavoitteen mukaiset kaatoluvat ja käyttämään luvat.

Timonen itse on varautunut metsävahinkoihin tämän kevään istutustöissään. Sekapuusto pienentää tuhoriskiä, joten tavoitteena on istutettujen kuusentaimien ja siemenistä syntyvien mäntyjen muodostama sekametsä.

”Minulla on menetelmästä jo muutama ihan onnistunut kokemus.”

Pohjois-Karjalan talous ja luonto ry järjestää 30.8. Kolilla tilaisuuden, jossa keskustellaan toimenpiteistä riistajärjestelmän muuttamiseksi.

Tapani Timonen

  • 66-vuotias
  • Asuu Helsingissä
  • Kotoisin Pohjois-Karjalasta. Viettää paljon aikaa metsätiloillaan Juuassa ja Nurmeksessa.
  • Eläkkeellä, työura toimittajana ja rahoitus- sekä pankkialalla
  • Metsänomistajana 51 vuotta, metsästäjänä 47 vuotta, hirvenmetsästäjänä 25 vuotta.
  • Harrastukset raivaus ja istutus, metsänomistus käy niin työstä kuin virkistyksestäkin.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut

TES

Kuvat