”Metsätalous on keskeinen osa Ruotsin huoltovarmuutta, ja metsäteollisuus tulee ottaa mukaan turvallisuussektorien työhön.” Näin linjaa Ruotsin Puolustustoimikunta viime viikon perjantaina 12. kesäkuuta julkaisemassaan raportissa.
Metsäalalla linjaukseen ollaan ruotsalaislehti ATL:n mukaan tyytyväisiä.
”Tämä on todiste siitä, että sanomamme on mennyt perille. Jos metsätaloutta ei olisi, terveydenhuollolle ei olisi hygieniatuotteita, elintarviketeollisuudelle ei olisi pakkauksia ja rakennusalalle ja armeijalle ei olisi puutavaraa esimerkiksi pommi-iskun jälkeisiin korjauksiin”, sanoo ATL:n haastattelema LRF Skogsägarna -etujärjestön metsäpolitiikan asiantuntija Elin Sunesdotter. Järjestö edustaa metsänomistajia.
Hän huomauttaa, että jos metsäteollisuus pysähtyy, tulee monissa taloissa nopeasti myös kylmä, sillä ne on usein kytketty kaukolämpöverkkoihin.
”Ruotsin energiankulutuksesta 39 prosenttia katetaan metsäraaka-aineilla. Maan lämpölaitokset voidaan melko nopeasti ja helposti muuttaa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiksi eli tuottamaan myös sähköä.”
Sunesdotterin mukaan metsäteollisuuden raaka-ainevarastot ovat nykyään melko pienet. Siksi on tärkeää, että kriisin sattuessa metsäteollisuuden polttoainetarpeet laitetaan etusijalle.
”Parasta olisi, jos meillä olisi jo merkittävää biopolttoaineiden tuotantoa. Päätöksiä on nyt alettava tehdä sen eteen.”
Prioriteetit kuntoon
Samoilla linjoilla Sunesdotterin kanssa on ATL:n haastattelema metsäalan yrittäjiä edustavan Skogsentreprenörerna -yhdistyksen puheenjohtaja Kolbjörn Kindströmer.
”Koko yhteiskuntamme on riippuvainen liikenteestä, joka tällä hetkellä vaatii fossiilista energiaa. Niin valmiuden kuin ympäristönkin kannalta olisi parempi, jos meillä olisi kotimaista biopolttoaineen tuotantoa”, hän sanoo.
Yhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan sen jäsenistä noin 30 prosentilla ei ole minkäänlaista polttoainevarastoa. 40 prosenttia jäsenistä pärjäisi polttoainevarastoillaan viikon ja noin neljännes kuukauden.
Kindströmer arvioi, että kriisitilanteessa priorisoitaisiin metsäteollisuutta, jolloin maanmuokkausten, istutusten ja raivausten määrät vähenisivät.
Sekä Sunesdotter että Kindströmer ovat samaa mieltä myös siitä, että aktiivista metsätaloutta rajoittavat säännöt tulee voida kumota esimerkiksi siinä tilanteessa, että Ruotsiin hyökätään.
”Silloin pitää miettiä, kumpi on tärkeämpää: että yhteiskunta toimii mahdollisimman hyvin vai että kaikki yövilkan (yksi kämmekkälaji) yksilöt saadaan suojeltua”, Kindströmer sanoo.
Lue myös
Asiantuntija vastaa – mikä iski kuuseen?
Missä korjuu on kielletty? Vinkit pesimäaikaisiin hakkuisiin ja metsänhoitotöihin
Antti Lukkarinen otti ensimmäisen palkkatyön 47-vuotiaana
”Metrimäärien viidakosta olisi päästävä eroon” – paineet suojavyöhykkeiden leventämiseen kasvussa
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään