Hannun hintaseuranta avaa maakuntien eroja

Tammikuussa metsätilojen tarjonta kasvoi selvästi. Hannu Liljeroosin seuranta avaa maakunnittaisia hintaeroja.

Metsätilakauppaa käydään talvellakin, vaikka lumisuus vaikeuttaa arviointia. Arviointitaitoa voi kalibroida metsätaitokisoissa. Viime viikolla Evolla arvioitiin harventamattoman, 55-vuotiaan männikön tilavuutta. Kuva: Hannu Liljeroos
Maakunta Kaupan
kpl
Myyty
kpl
Myyty
ha
Taimi-
kot, %
Hakkuu-
kypsät, %
Puusto
m3/ha
Tukki-% e/ha e/m3 Hinta-
kerroin
Puusto-
kerroin
Varsinais-Suomi  32 22 312 28 21 123 44 5014 41 0,95 1,17
Satakunta  50 36 1070 27 18 113 35 4385 39 0,98 1,24
Häme-Uusimaa  85 74 1860 29 14 125 39 5409 43 1,02 1,26
Etelä-Karjala  55  45 1225 34 14 104 37 4153 40 0,92 1,21
Kymenlaakso  56 42 743 32 15 118 38 4409 37 0,89 1,14
Pirkanmaa  91 79 2101 24 16 123 38 4966 40 1,06 1,27
Etelä-Savo  119 99 3085 31 12 112 39 4422 40 0,93 1,17
E- ja K-Pohjanmaa  196 163 4315 27 13 93 25 2606 28 0,89 1,09
Keski-Suomi  137 114 3701 30 12 110 33 3894 35 0,89 1,06
Pohjois-Savo  122 112 3507 30 12 100 31 3406 34 0,86
Pohjois-Karjala  129 120 3571 28 13 114 32 3468 30
Kainuu  146 140 8918 21 6 89 23 2027 23 0,79 0,97
Pohjois-Pohjanmaa  274 210 9323 22 9 83 17 1762 21 0,88 1,07
Lappi  79 58 3732 23 11 62 15 997 16 0,73 0,88
Koko maa  1571 1314 47463  97  28  2893  30
Lisäys joulukuu  48 133 4371

Hannu Liljeroosin seurantaan on tänä vuonna tullut 127 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa, joista suurin osa Pohjanmaan maakunnissa. Tarjontaa lisäsi osaltaan Vapo Oy, joka jatkaa kohteidensa myyntejä. Poikkeuksellista oli, että UPM Bonvesta oli väliaikaisesti sulkenut myyntisivunsa.

Kauppoja sovittiin tammikuun aikana 96, niitäkin eniten Pohjanmaan maakunnissa. Rahastot ja sijoitusyhtiöt ostivat yksityisiltä kuusi kohdetta, joiden yhteisarvo oli noin 1,2 miljoonaa euroa, ja UPM Bonvestalta seitsemän kohdetta, joiden yhteisarvo oli noin 1,9 miljoonaa euroa. Suurimmat kaupat solmi OP metsänomistajarahasto.

 

Hintatason kehitys 2017 eri maakunnissa

Liljeroosin tilastossa metsämaan keskihinnaksi koko maan tasolla tuli 2 893 euroa hehtaarilla. Vuoden 2016 vastaava luku oli 2 566 euroa, ja vuoden 2015 luku 2 544 euroa.

”Keskihinta nousi siis vuonna 2017 selvästi, mutta osasyynä siihen oli Kainuun myyntimäärien lasku.”

Varsinais-Suomi: Metsää on vapailla markkinoilla niukasti tarjolla. Edustavia kauppoja kertyi vain 22. Suurin kauppa tehtiin Liedossa sijaitsevasta puustoisesta kohteesta, jonka pinta-ala oli 15 hehtaaria ja kauppahinta 192 000 euroa. Metsän hinta laski selvästi edellisvuodesta, mutta Liljeroos varoittaa tekemästä isoja johtopäätöksiä, sillä erilaiset muuttuvat tekijät aiheuttavat pienessä aineistossa hintavaihtelua.

Satakunta: Satakunnassakin metsän tarjonta on vähäistä, sillä kauppamäärä oli vain 36. Suurin kauppa tehtiin Kokemäellä, kohteen pinta-ala oli sata hehtaaria ja kauppahinta 305 000 euroa. Metsärahasto osti Satakunnasta yhden ison kohteen. Satakunnassa hintataso näyttäisi hieman nousseen, mutta täälläkin kauppamäärä on vertailun kannalta kovin pieni.

Myytyjen metsien ominaisuuksia tarkastellen näyttää siltä, että Pohjois-Satakunnassa hintataso on maakunnan eteläpuolta alhaisempi. Saman havainnon Liljeroos on tehnyt myös vuosien 2014-2016 tilastoista.

Häme-Uusimaa: Maakunnissa tehtiin viime vuonna kaikkiaan 74 kauppaa. Viisi kohdetta meni metsärahastoille. Suurin kauppa tehtiin Loviisassa, josta myytiin 102 hehtaaria 510 000 euron hinnalla. Päijät-Hämeessä myytiin metsää jokseenkin sama määrä kuin Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla yhteensä.

Myyntikohteiden keskimääräiset metsävaratiedot pysyivät jokseenkin samoina, mutta metsämaan keskihinta nousi selvästi. Päijät-Hämeen hintataso on Kanta-Hämettä ja Uuttamaata alhaisempi.

Etelä-Karjala: Etelä-Karjalan pienessä maakunnassa kauppamäärä oli 45. Suurin kauppa tehtiin Lappeenrannassa, josta myytiin 91 hehtaaria 605 800 euron hinnalla. Metsärahastot ja sijoitusyhtiöt poimivat muutamia kohteita. Metsävaratietojen pienet muutokset huomioon ottaen metsämaan hintataso on pysynyt vuoteen 2016 verrattuna varsin vakaana.

Kymenlaakso: Maakunnassa tehtiin 42 kauppaa. Arvokkain oli Pyhtäältä myyty 33 hehtaarin kohde, jonka hinta oli 171 360 euroa. Yksi metsärahasto osti maakunnasta kaksi kohdetta.

Liljeroosin tilasto osoittaa, että metsämaan hintataso on laskenut selvästi vuoden 2016 tasosta. Pienessä aineistossa voi kuitenkin yksi suuri ja hintatasoltaan poikkeuksellinen kauppa muuttaa merkittävästi tilannetta. Jos vuoden 2016 tilastosta poistetaan yksi kovahintaisen kaupan, joka tehtiin Jaalassa (231 hehtaaria, 1,4 miljoonaa euroa), niin maakunnan hintataso onkin pysynyt ennallaan vuosien 2016 ja 2017 aikana.

Pirkanmaa: Pirkanmaalla kauppoja sovittiin viime vuonna 79 kappaletta. Maakunnan kallein kauppa tehtiin Nokialla, 166 hehtaaria ja 1 580 000 euroa. Eräs rahasto poimi maakunnan tarjonnasta viisi kohdetta.

Metsämaan hintataso nousi selvästi ja on metsävaratiedot huomioon ottaen korkein koko maassa. Kun tilastosta poistetaan mainittu poikkeuksellisen suuri Nokian kauppa, niin hintatasossa on tapahtunut enää lievää nousua. Tilanne on siis samankaltainen kuin Kymenlaaksossa.

Etelä-Savo: Etelä-Savossa tehtiin 99 kauppaa. Rahastot ja sijoitusyhtiöt ostivat 17 kohdetta. Maakunnassa sovittiin useita suuria kauppoja. Kaikista arvokkain kohde sijaitsi Kangasniemellä, 155 hehtaaria ja kauppahinta 827 700 euroa.

Metsämaan hintataso on noussut lievästi viime vuonna. Mikkelin seudulla on hintataso hieman muuta maakuntaa korkeampi.

Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: Näissä maakunnissa sovitaan paljon kauppoja. Kauppojen keskikoko on verrattain pieni, metsämaata keskimäärin noin 26 hehtaaria. Suurin kauppa tehtiin Kuortaneella, 166 hehtaaria ja 473 000 euroa. Seitsemän myyntikohdetta meni eri metsärahastoille.

Metsävaratiedot ovat pysyneet jokseenkin ennallaan, samoin metsämaan hintataso. Pohjanmaalla metsä maksaa selvästi enemmän kuin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla.

Keski-Suomi: Keski-Suomen kauppamäärä oli viime vuonna 114. Metsärahastot ostivat 18 kohdetta. Arvokkain kohde myytiin Jämsästä, 113 hehtaaria ja 911 000 euroa. Metsävaratiedot ovat pysyneet jokseenkin ennallaan, samoin metsämaan hintataso. Pohjoispuolen kunnissa metsä maksaa hieman vähemmän kuin maakunnan eteläosissa.

Pohjois-Savo: Pohjois-Savossa kauppaa käytiin aikaisempia vuosia enemmän ja kertymä oli 112. Näistä peräti 42 kohdetta meni metsärahastoille ja sijoitusyhtiöille. Arvokkain oli Kaavilta myyty 86 hehtaarin kohde, jonka hinta oli 545 000 euroa. Pohjois-Savossa ovat myytyjen kohteiden metsävaratiedot pysyneet keskimäärin jokseenkin ennallaan ja metsämaan hintatasossa on havaittavissa lievää nousua.

Pohjois-Karjala: Maakunnan kauppamäärä oli 120. Näistä oli enää vain neljä UPM Bonvestan myyntejä. Yhtiö myi maakunnasta Tornator Oy:lle maitaan viime vuonna yhteensä noin 23 500 hehtaaria. Pohjois-Karjala on Pohjois-Savon tapaan metsärahastojen ja sijoitusyhtiöiden suosiossa ja siellä tehtiin 49 näiden sijoittajien kauppaa. Hintataso vaikuttaa hieman nousseen. Metsävaratiedot ovat pysyneet vertailuvuosina lähes samoina.

Kainuu: Kainuun kauppamäärä putosi viime vuonna selvästi UPM Bonvestan myyntien vähenemisen takia. Kauppoja tehtiin maakunnassa yhteensä 140, joista 94 UPM:n maista. Sijoitusyhtiöt ja metsärahastot tekivät yhteensä 40 kauppaa. Myydyillä hehtaareilla mitattuna Kainuu jäi toiseksi Pohjois-Pohjanmaan jälkeen. Kainuun metsävaratiedot ja hintataso ovat pysyneet jokseenkin ennallaan.

Pohjois-Pohjanmaa: Maakunnassa tehtiin kauppoja selvästi eniten koko maassa, 210 kauppaa ja 12 629 hehtaaria. Tästä kokonaisalasta oli metsämaan osuus 74 prosenttia. Sijoitusyhtiöt ja metsärahastot tekivät 32 kauppaa. Arvokkaimmat kaupat tehtiin UPM Bonvestan kohteista.

Suuressa aineistossa myyntikohteiden keskimääräiset metsävaratiedot pysyvät vuosittain lähes ennallaan. Metsän hintatasossa ei ole havaittavissa selviä muutoksia. Koillismaalla metsä maksaa muuta maakuntaa vähemmän. Maakunnan eteläosissa näyttäisi hintataso olevan hieman korkeampi kuin Oulun seudulla.

Lappi: Lapissa tarjonta hiipui selvästi ja sen myötä kauppojen lukumäärä putosi vuosiin 2015 ja 2016 verrattuna. Kauppoja tehtiin viime vuonna vain 58. Metsärahastot poimivat tarjonnasta neljä kohdetta. Lapin kohteiden kauppahinnat jäävät verrattain alhaisiksi ja kalleimmat kaupat tehtiin noin 150 000 eurolla. Lapin keskihinta oli jokseenkin sama vertailuvuosina: vuonna 2016 se oli 1 020 euroa metsämaahehtaaria kohti ja vuonna 2017 se oli 997 euroa. Metsävaratiedot huomioon ottaen hintataso pysyi jokseenkin ennallaan.

Kommentit (4)

  1. Gla

    Onko hintakerroin laskettu ennen summa-arvomenetelmän kokonaisarvon korjausta vai sen jälkeen?

  2. Luulempa ettei tässä tilastossa summa-arviomenetelmää käytetä millään tavalla. Olennaisin tunnusluku on euroa/motti, eli paljonko olemassa olevasta puukuutiosta on maksettu. Taimikko-kuitu-tukki suhteita tarkastelemalla ja vertailemalla Hannun keskiarvoihin voi sitten päästä yksittäisen tilan kohdalta jonkinlaiseen arvioon sen arvosta.

  3. Hannu Liljeroos

    Hintakerroin on toteutuneiden kauppahintojen ja tila-arvioiden summa-arvojen suhdeluku. Jos kerroin on yksi, niin kauppahinnat ovat keskimäärin samat kuin summa-arvot. Hintakertoimen avulla pyrin vertailemaan maakuntien välisiä hintatasoja. Kerroin kuvaa tavallaan markkinaehtoista kokonaisarvon korjausta. Eli Glan kysymykseen vastaukseni on, että kerroin on laskettu ennen korjausta.

    Petelle vastaisin, jotta paras tunnus vertailun kannalta on puumäärä (m3/ha). Seuraavaksi kannattaa vertailla tukkiosuutta ja kehitysluokkien osuuksia. Euroa/motti tunnusluku on myös käyttökelpoinen, mutta pitää huomata, että sen suuruuteen vaikuttaa paljon varsinkin pienillä tiloilla taimikoiden pinta-alat.

  4. Gla

    Kiitos tarkennuksesta! Aloin jo ihmetellä, missä noin halpoja tiloja on myynnissä, jos kauppahinnat olisi muutaman prosentin sisään korjatusta hinnasta.

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat