Kannattaako ruveta metsänomistajaksi?

Metsä tuo omistajalleen työtä ja huolta. Vastineeksi saa omaisuutta, jonka voi tuntea.

Maa tuottaa ikuisesti ilman remontteja, ainakin ihmisen aikahorisontilla, eikä sellaista finanssikriisiä tule, että maa lakkaisi kasvamasta. (Kuva: Mikko Häyrynen)

Useimmiten metsänomistajaksi ei tulla omasta vapaasta tahdosta. Valtaosa omistusten siirroista on perintöjä tai sukulaiskauppoja. Niiden ajankohdasta ei luovutuksen saaja voi yksin päättää ja usein metsänomistuksessa on mukana velvoitteen maku.

Perintömaan eetos on Suomessa vahva. Peritäänhän perheyrityksiäkin, mutta metsäomaisuudessa peritään myös toimitusjohtajuutta vastaavat velvoitteet. Kannattaa pohtia, kokeeko metsänomistajuutensa velvoitteena vai mahdollisuutena.

Vapailla markkinoilla puhtaita metsätilakauppoja tehdään vuodessa noin 2 000-3 500. Puhtaalla metsätilalla ei ole erityisarvoja, kuten tontteja, rantaa tai peltoa. Määrä on tulkinnanvarainen ja riippuu siitä, käytetäänkö alarajana kymmentä vai kahta hehtaaria.

Metsä on tunneomaisuutta

Metsätila ei ole mitä tahansa sijoittamista, sillä maa on myös tunneomaisuutta. Maanomistus on määrittänyt säätyä ja merkinnyt turvallista itsellisyyttä. Kun hankkii metsätilan, niin hankkii tiettyä arvokkuutta ja elämän vakautta. Maata on sanottu elämän ankkuriksi.

Metsänomistus on myös peliä tai ainakin ajanvietettä. Ensiksi käydään kisaa muita ostajaehdokkaita vastaan ja tilan arvioinnissa on aina riskielementti. Tilakaupan jälkeen alkavat puukaupat ja hoitotyöt, myös luonto voi järjestää yllätyksiä. Tarjouskilpailuissa vain yksi tarjous voi voittaa.

Metsäsijoittamisen vaihtoehtoja ovat tavallisimmin asunto- tai arvopaperisijoitukset.

Kannattaako metsänomistaminen?

Tilastotiedon mukaan metsätalous tuottaa kulujen jälkeen keskimäärin sata euroa hehtaarille, mutta lukuun pitää suhtautua suurella varauksella.

Ero etelä–­pohjoinen-akselilla on suuri. Vielä suurempi varauma liittyy siihen, että metsänomistajien oman työn arvoa ei tilastoida, vaan metsänomistajat ikään kuin tekevät ilmaista talkootyötä itselleen. Mitä pienempi tila, sitä suuremman osan töistä ehtii tekemään itse.

Metsätalouden tuottona pidetään neljää prosenttia, mutta tuottoprosentti riippuu siitä, mille ostohinnalle tuottoa lasketaan. Tuottoprosentti on ylipäätään hankala kannattavuuden mittari kun tiliväli on pitkä.

Metsä- ja asuntosijoittamisen tuotto on yllättävän samantasoinen. Paikkakuntakohtaiset erot ovat huomattavia, mutta esimerkiksi yksiöiden vuokratuotto on keskimäärin neljä prosenttia eli sama kuin metsän, ja sen päälle voi tulla asuntojen arvonmuutos.

Pörssiosakkeiden tuotto on epätasainen, mutta pitkällä aikavälillä se on ollut korkeampi.

Kannattavuustarkasteluun tulee toinen sävy, kun katsotaan tilannetta verotuksen jälkeen. Verottaja on metsätilan ostaneen ystävä metsävähennyksen kautta.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018. Artikkeli on ensimmäinen osa kahdeksanosaisesta juttusarjasta, jossa kerrotaan metsänomistajaksi ryhtymisen perusasioista ensimmäiseen puukauppaan saakka.

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut