Hannu Liljeroosin seurantaan tuli toukokuussa 159 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa. Vastaava luku vuosien 2017-2019 keskiarvona on 185.

Tarjonta on siis vähentynyt kolmeen edelliseen toukokuuhun verrattuna. Kun tilannetta tarkastelee maakunnittain, niin kahdeksassa maakunnassa tarjonta on vähentynyt, neljässä lisääntynyt ja kahdessa pysynyt entisellä tasolla.

”Vaikea sanoa, onko syynä korona tai jotain muuta.”

Hyviä ja isoja kohteita on myynnissä erityisesti Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Suurin on kuitenkin Rovaniemellä sijaitseva 368 hehtaarin kohde, jonka lähtöhinta on 517 000 euroa.

Vapon turvemaiden myynti lisäsi tuntuvasti toukokuun tarjontaa. Kohteet ovat joko turvesuonpohjia tai alueita, joita ei ole otettu turvetuotantoon.

”Otin seurantaan 22 kohdetta eli vain ne, joissa metsämaata on vähintään kymmenen hehtaaria. Eniten näitä on Pohjanmaan maakunnissa.”

Kohteet myydään avoimesti nettihuutokaupalla. Korkein lähtöhinta 297 000 euroa on Pieksämäellä sijaitsevalla Laaninsuolla.

Uusia kauppoja solmittiin toukokuussa 92 ja koko vuoden kauppamäärä on 449. Se on jokseenkin sama luku kuin kolmen edellisen vuoden vastaavan ajanjakson keskiarvo.

Toukokuun suurimmat kaupat:

Institutionaaliset sijoittajat ostivat toukokuussa 30 kohdetta ja käyttivät ostorahaa 4,2 miljoonaa euroa. Euroissa mitattuna sijoittajien osuus kaikista tämän vuoden kaupoista on noin puolet.

Suurimmat ostajat ovat Silvestica Green Forest Finland, OP-metsärahasto ja UB-rahastot. Ne ovat käyttäneet kukin ostoihinsa noin neljä miljoonaa euroa.

Tornator on ostanut julkisessa tarjonnassa olleita kohteita 1,6 miljoonalla eurolla. Tiettävästi yhtiö on ostanut suurimman osan kohteistaan suoraan omistajilta.

Hinta- ja puustokertoimet

Hintakerroin on laskettu jakamalla kauppahinta tila-arvion summa-arvolla. Hintakerroin kuvaa tavallaan ”markkinaehtoista” keskimääräistä kokonaisarvon korjausta. Se on neljässä tapauksessa plusmerkkinen.

Puustokerroin on laskettu jakamalla kauppahinta tila-arvion puuston arvolla. Puuston arvossa on mukana myös mahdolliset odotusarvolisät. Kertoimeen vaikuttaa taimikoiden määrä eli taimikoiden osuuden kasvaessa myös kerroin nousee.

Rakennuksista ja oletuksista harvoin lisähintaa

Keski-Pohjanmaalla myytiin tilaa, jossa lisäarvoa haettiin sillä perusteella, että alueelle on tulossa tuulivoimala.

”Seurantani mukaan kaivattua lisähintaa ei saatu. Sama tilanne näkyy olevan kohteilla, joita mainostetaan mahdollisilla rantarakennuspaikoilla. Markkinat eivät ole halukkaita maksamaan lisähintaa oletusten perusteella”, Liljeroos toteaa.

Maaseutukiinteistöjä, joissa on vanhoja, käyttökelpoisia rakennuksia, on tarjolla jatkuvasti. Myyjät yrittävät saada niille jonkinlaista lisäarvoa, mutta Liljeroosin tuntuman mukaan se onnistuu vain harvoin.

”Joissakin tapauksissa vanhat rakennukset voivat olla jopa hintaa alentava tekijä. Parhaimmat rakennukset ja rantapaikat myyjät pidättävät usein itselleen.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.