Metsämaan keskihinta oli viime vuonna koko maassa 4 045 euroa. Nousua edellisestä vuodesta kertyi peräti 19 prosenttia, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa.

Osan hintatason noususta selittää se, että myydyillä tiloilla keskipuusto oli keskimäärin neljä kuutiota (100 m3/ha) ja tukkiosuus kaksi prosenttia (30 prosenttia) edellisvuotta suurempi.

”Näiden tekijöiden vaikutus lienee noin seitsemän prosenttia. Keskimääräinen mottihinta oli 40 euroa.”

Myytyjen tilojen metsämaan pinta-ala oli yhteensä 43 844 hehtaaria, ja maakuntien osuudet kokonaismäärästä pysyivät useimmissa maakunnissa edellisvuoden suuruisina.

Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan osuus laski kaksi prosenttia, ja Pohjois-Karjalan osuus kasvoi kolme prosenttia. Metsämaan keskimääräiseen hintatasoon näillä myytyjen hehtaarien alueellisilla muutoksilla ei liene merkittävää vaikutusta.

Vilkasta kaupankäyntiä

Liljeroos on ylläpitänyt hintaseurantaa kahdeksan vuotta, ja toteutuneita kauppoja on tänä aikana kertynyt 9 960. Viime vuonna tilastoitui 13 34 kauppaa, mikä on seurantavuosien suurin määrä. Kauppoja on ollut keskimäärin noin sata vähemmän.

Viime vuoden kauppojen kauppasummat olivat yhteensä 177 miljoonaa euroa. Institutionaaliset sijoittajat ostivat metsämaita yhteensä 110 miljoonalla eurolla eli niiden osuus euroilla mitattuna oli 62 prosenttia. Nousua edellisestä vuodesta oli kuusi prosenttia.

Myyty metsämaan 43 844 hehtaarin kokonaisalassa oli lisäystä reilu tuhat hehtaaria. Keskimääräinen kauppa oli kooltaan noin 33 hehtaaria ja siitä maksettiin noin 133 000 euroa.

”Kaikkien seurantakauppojen keskimääräinen hehtaarihinta oli 4 045 euroa. Vastaava luku oli vuosi sitten 3 406 euroa!”

Joulukuun suurimmat kaupat

Joulukuun kaupoissa oli havaittavissa, että välittäjät pyrkivät korkealla lähtöhinnalla tai hintapyynnöllä vedättämään kauppahintaa mahdollisimman korkealle.

”Vaikka markkinat ovat kuumentuneet, ostajilla on kuitenkin omat hintanäkemyksensä. Hyvä esimerkki on edellä olevassa luettelossa oleva Polvijärven kauppa.”

Siinä välittäjänä toimi pieni yksityinen yritys, mutta kauppahinta jäi huomattavasti hintapyynnön alapuolelle. Kainuun kaupoissakin oli viisi sellaista kauppaa, joissa kauppahinta alitti hintapyynnön.

Seurantakauppojen ulkopuolella tehtiin myös yksi suuri, instituutioiden välinen kauppa. Nordic Silva Oy myi 613 hehtaaria Silvestica 2 Green Forest Finland Oy:lle. Kauppa sisälsi Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla neljätoista tilaa tai määräalaa. Kauppasumma oli 1 320 000 euroa.

Institutionaalisten sijoittajien ostot

Metsärahastot, sijoitusyhtiöt ja muut institutionaaliset sijoittajat ostivat viime vuonna julkisesti kaupan ollutta metsämaata yhteensä noin 110 miljoonalla eurolla. Vuosi sitten vastaava luku oli 81 miljoonaa.

Institutionaalisten ostajien joukko on kasvanut, mikä on lisännyt ostokilpailua. United Bankersin kaksi metsärahastoa olivat viime vuonna edelleen suurin ostaja. Uusina ostajina markkinoille tulivat metsärahastot Metsä ja Puu I ja II (Dasos Capital Oy) ja Kestävä Metsä KER I (Conifer Consulting Oy).

Pienempiä institutionaalisia ostajia ovat esimerkiksi Davvi Metsä, A Ahlström Kiinteistöt, Forest Kilpi One, eri säätiöt, Forestor, Forestvital, Lumimuutos Osuuskunta ja Suomen Sijoitusmetsät. Luonnonperintösäätiö osti seitsemän kohdetta ja käytti ostoihinsa noin 800 000 euroa. Kohteet sijaitsevat eri puolilla maata.

Institutionaalisten ostoja on kaikissa maakunnissa, eniten Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.