Hannun hintaseuranta: Suurista kohteista tukkulisää

Hannu Liljeroosin tilakauppaseurantaan tuli marraskuussa 138 uutta myyntiin tarjottua kohdetta. Vuoden kokonaiskertymä on nyt 1 390 ja se on vain hieman viimevuotista vähemmän. Koronalla ei näyttäisi olleen merkitystä tilamarkkinoilla.

Tarjonnasta kolmannes on Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Toinen kolmannes kertyy Etelä- ja Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Viimeinen kolmannes jakautuu loppujen maakuntien kesken.

Nyt myynnissä olevat arvokkaimmat kohteet sijaitsevat Suonenjoella (103 hehtaaria, hintapyyntö 560 000 euroa), Somerolla (148 hehtaaria, tarjouskauppa) ja Lieksassa (145 hehtaaria, 650 000 euroa).

Marraskuussa solmittiin paljon kauppoja ja koko vuoden määrä on 1 084. Sekin on hieman viime vuotta vähemmän. Myydyn metsämaan ala on 37 804 hehtaaria eli keskimäärin 35 hehtaaria per kauppa. Myydystä alasta noin 47 prosenttia sijaitsee Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Lapin kauppamäärä 95 tilakauppaa on Liljeroosin koko seitsemän vuotta kestäneen seuranta-ajan suurin.

Marraskuun suurimmat kaupat:

Taulukon kaupoissa lähtöhinta tai hintapyyntö on ylitetty keskimäärin 22 prosentilla. Alavuden kohteen kaupassa ylitys on peräti 47 prosenttia.

”Ennen puhuttiin suurten kauppojen tukkualennuksesta, nykyiset kauppahinnat viittaavat pikemminkin hintalisään.”

Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala tarkastelussa

Liljeroos tarkasteli tarkemmin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan tämän vuoden kauppoja. Niitä on kertynyt yhteensä 172, joista on suuria eli kauppahinnaltaan yli 150 000 euron arvoisia kauppoja yhteensä 51. Näistä ovat institutionaaliset sijoittajat ostaneet 41 eli 80 prosenttia.

Suuremmilla kohteilla metsämaan keskihinta on 4 886 euroa hehtaarilla ja hintakerroin 0,99. Pienemmillä kohteilla metsämaan keskihinta on 3 519 euroa hehtaarilla ja hintakerroin 0,89.

”Hintaerosta selittää valtaosan se, että suurten tilojen puumäärä ja tukkiosuus ovat keskitasoa suuremmat. Muita ominaisuuseroja on vertailussa vaikea ottaa huomioon.”

Suursijoittajat ostavat, mutta eivät kaikkialta

Institutionaaliset sijoittajat ostivat marraskuussa yhteensä 40 kohdetta ja käyttivät ostorahaa 7,6 miljoonaa euroa. Suurimmat ostajat olivat UB:n metsärahastot ja FIM Metsä.

Koko vuoden aikana instituutiosijoittajat ovat ostaneet 399 kohdetta, joiden kauppasummat ovat yhteensä noin 73 miljoonaa euroa. Kauppojen lukumäärällä laskettuna niiden markkinaosuus on 37 prosenttia ja euroilla mitattuna noin 57 prosenttia.

Kolmen ostokärki on edelleen UB-rahastot, Silvestica GFF ja FIM Metsä.

Suursijoittajien kiinnostus vaihtelee maakunnittain, eivätkä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan kohteet ole haluttuja. Siellä marraskuun kahdeksastatoista kaupasta vain yhdessä oli ostajana metsärahasto.

Mediassa arvostellaan metsärahastojen ja sijoitusyhtiöiden aktiivisuutta tilamarkkinoilla. Liljeroos näkee asiassa myös toisen puolen.

”Kannattaa ottaa huomioon myös se, että syrjäseudulla saattaisi jäädä moni kauppa kokonaan tekemättä ilman institutionaalisia ostajia.”

Mielenkiintoisia tapauksia

Etelä-Savossa myytiin 34 hehtaarin tila 270 100 euron kauppahinnalla. Ostaja oli Mhy Mänty-Saimaa ja välittäjä mhy-taustainen Järvi-Suomen Metsätilat Oy.

Kittilässä on kaupan 174 hehtaarin suuruinen tila, jossa on uudistettavaa 93 hehtaaria.

Pirkanmaalla myytiin erinomainen 24 hehtaarin metsätila, jonka Liljeroos kävi toimeksiannosta katsomassa. Tilan hintapyyntö oli 136 000 euroa, ja sen osti Metsähallitus 201 150 euron kauppahinnalla.

”Metsähallituksen ostomies oli tehnyt välittäjän antamista kuviotiedoista saman havainnon kuin minäkin, että puusto-arviot olivat pahasti alakanttiin.”

Liljeroos kävi katsomassa myös Varsinais-Suomessa myytävää suurta tilaa. Kohteesta ei oltu tehty myyntiä varten tila-arviota, mutta Liljeroos sai käyttöönsä UPM:n verkkopalvelun ilmeisesti kaukokartoitukseen pohjautuvat kuviotiedot.

”Oman näkemykseni mukaan niiden luotettavuudessa on tilan arvon laskennan kannalta parantamisen varaa. Tämän havainnon olen tehnyt vastaavissa tapauksissa aikaisemminkin.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.