Verohallinto aikoo tehostaa alkutuotannon valvontaa ensi vuodesta alkaen.
Pitääkö tavallisen metsänomistajan siis varautua lisäselvityspyyntöihin ja laittaa kuitit tavallistakin varmempaan talteen?
”Metsäpuoli ei ole minkäänlaisessa erityisosassa, vaan osa laajempaa kokonaisuutta”, vastaa ohjaus- ja valvontajohtaja Sanna Savolainen Verohallinnosta.
”Alkutuotantoa ei ole valvottu viime vuosina erityisen tarkasti. Eri vuosina valvontaa kohdistetaan erilaisille toimialoille, ja nyt on alkutuotannon vuoro.”
Metsätalouden lisäksi alkutuotantoa ovat maa-, kala- ja porotalous.
Alkutuotannon valvonnan tehostaminen on tarkoitus aloittaa pienimuotoisesti.
”Ei ole tarkoitus, että kaikki alkutuotanto menisi tehovalvonnan piiriin, vaan alkuun tarkastellaan tilannetta ja sen perusteella valitaan, miten valvontaa jatketaan.”
Tehostetun valvonnan kesto on vielä auki. Sitä on joka tapauksessa tarkoitus jatkaa useampi vuosi.
Verohallinto lisää valvontaa muiden tehtäviensä ohessa, ilman lisärahoitusta. Myöskään tekoälyn käyttöönotto ei ole valvonnan tehostamisen taustalla, Savolainen sanoo.
”Totta kai tekoälyn mahdollisuuksia selvitetään osana Verohallinnon tavallista toiminnan kehittämistä.”
Tahallista ja tahatonta vilppiä
Alkutuotannosta on tullut Verohallintoon jonkin verran ilmiantoja.
Ilmiannot tulevat Savolaisen mukaan usein yksityisiltä henkilöiltä, jotka epäilevät, että verolainsäädäntöä on rikottu jossain kohdin, esimerkiksi myyty asioita ilman kuittia. Ilmiantoja tulee säännöllisesti ja suhteellisen paljon muiltakin toimialoilta kuin alkutuotannosta.
”Ilmiannot pitää tietenkin aina tarkistaa. Ne antavat vähän osviittaa siitä, mitä pitäisi valvoa tarkemmin.”
Savolaisen mukaan myös viranomaisten välinen viestintä toimii ja tarkastuskohteita voidaan valita muilta viranomaisilta saatujen tietojen perusteella.
Ilmiantojen ja oletustensa pohjalta Verohallinto muodostaa käsityksen siitä, missä asioissa tapahtuu yleisimmin verovilppiä, joko tahallista tai tahatonta.
”Kun suurimmat veroriskit on tunnistettu, valvontaa kohdistetaan niihin. Näin saadaan toimille vaikuttavuutta”, Savolainen toteaa.
Hän muistuttaa, että kaikki verovalvonnassa havaitut rikkeet eivät ole tarkoituksellisia, vaan väärän toiminnan taustalla on paljon osaamattomuutta ja väärinymmärryksiä. Verohallinto pyrkiikin valvonnan tehostamisen ohessa kehittämään ohjeistustaan niin, että kaikkien olisi helppo toimia oikein.
Lisäselvityspyyntö tai verotarkastus
Tehostettu valvonta voi alkaa näkyä alkutuotannossa työskenteleville vuodenvaihteen kieppeillä, ja jonkinlainen huippu on odotettavissa sen jälkeen, kun veroilmoitukset on palautettu.
Lisäselvityspyyntöjä saattaa olla odotettavissa tavallista enemmän, ja myös verotarkastuksia on luvassa.
Lisäselvityspyynnössä metsänomistajaa pyydetään esimerkiksi selittämään arvonveroilmoitukseen merkittyjä kulujaan tai lähettämään niistä kuitteja Verohallinnon nähtäväksi.
Verotarkastus tarkoittaa käytännössä koko kirjanpitoaineiston läpikäyntiä, eli se on paljon perusteellisempi toimenpide kuin lisäselvityspyyntö.
”Keino valitaan sen mukaan, mikä on paras keino saada selvyyttä asiaan. Yleensä ongelman on oltava laajempi, sekavampi tai monimutkaisempi, jotta verotarkastukseen päädytään”, Savolainen toteaa.
Toisinaan Verohallinto tekee kuitenkin satunnaistarkastuksia.
Lue myös
Matkakuluvähennys vai todelliset kulut? Autoilun kustannusten ynnäily saattaa kannattaa
Metsänhoito sujuu mummon opeilla
Vaihtoehto Kuutiolle ja Pinolle – uusi palvelu metsäasioiden hoitoon
”En tiennyt metsänhoidosta hönkäsen pöläystä” – Perintö vei sairaanhoitajan uudelle alalle
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään