Metsät ovat yhä hiilinielu, mutta puuston kasvun taantuminen yhdessä kasvaneiden hakkuiden kanssa on vähentänyt niiden imukykyä siinä määrin, että maankäyttösektori muuttui viime vuonna päästölähteeksi.
Maankäyttösektoriin lasketaan metsien lisäksi pellot ja turvemaat.
Suuri ja alaa paljon pohdittuttanut kysymys ovat olleet metsien kasvun taantumisen syyt. Niitä selvitellyt Luonnonvarakeskus (Luke) sai työnsä valmiiksi ja kertoi havainnoistaan maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä tilaisuudessa, jossa esiteltiin maankäyttösektorin kasvihuonekaasuinventaarion tuloksia ja niiden vaikutusta lulucf-velvoitteen 2021–25 saavuttamiseen.
Kasvun taantuma koskee vain männiköitä, kuusikot sen sijaan kasvavat entistäkin paremmin. Mänty määrittää kuitenkin nielujen suuruuden, koska männiköiden osuus metsiemme alasta on puolet.
Luken tutkimuspäällikön Kari Korhosen mukaan jo entuudestaan tiedetty männiköiden vanheneminen ei yksinään selitä kuin viidesosan todetusta metsien kasvun alenemasta, joka on suuruusluokaltaan viisi miljoonaa kuutiometriä.
Muutama vuosi sitten metsien kokonaiskasvu oli lähes 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, uusimpien inventointitietojen mukaan metsät kasvoivat alle 105 miljoonaa kuutiometriä.
Korhonen arvioi, että viime vuosien kuivat kesät ovat alentaneet metsien kasvua. Vaikutus on merkittävin kuivilla hyvin läpäisevillä mailla, jotka tyypillisesti ovat männyn kasvupaikkoja.
Merkittävän osan männiköiden kasvusta Pohjois-Suomessa selittävät myös runsaat käpyvuodet, joiden tiedetään alentavat puuston vuosikasvua jopa viidenneksen.
Korhonen ennustaa, että puuston kasvu pysyy nykyisellä tasolla seuraavien vuosikymmenien ajan.
Metsien kasvun alentuminen on havaittu myös muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa.
Metsien kasvuun panostettava
Maankäyttösektorin hiilitase ratkaistaan jatkossakin metsissä. Asetelma on haastava, kun paineet hakkuiden lisäämiseksi muun muassa fossiilisten raaka-aineiden ja polttoaineiden korvaamiseksi kasvavat. Samaan aikaan metsien kasvu on jämähtänyt vaakasuoralle kuvaajalle, joten metsien nielu pienentyy.
Voimakkaiden harvennusten tiedetään alentavan metsien kasvua. Samaan aikaan jatkuvaa kasvatusta tarjotaan ratkaisuksi metsien hiilinielun vahvistamiseen, mutta toisaalta jatkuva kasvatus edellyttää hyvin voimakkaita harvennuksia metsän uudistumisen turvaamiseksi.
Metsien hoidon menetelmien kehittämistä varten Luke selvittää parhaillaan metsälain ilmastovaikutuksia. Myös nykyisten metsänhoitosuositusten ilmastovaikutukset on määrä arvioida.
Metsien hiilinielun aleneminen vaikeuttaa lulucf-sektorin velvoitteen saavuttamista kaudella 2021–2025. Tavoitteesta jääminen täytyy kompensoida ostamalla päästöoikeuksia, mikä saattaa poikia Suomelle jopa miljardien eurojen lisälaskun.
Metsien kasvun hiipumisen lisäksi hiilinielua ovat Luken mukaan leikanneet lisääntyneet hakkuumäärät sekä muutokset päästöjen laskentamenetelmässä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Suurin metsien kasvua rajoittava tekijä on ylitiheys. Eri ikäisten metsien tosiasialliset harvennusrästit ovat jo miljoonia hehtaareita.
Korkea ikä ja ylitiheys yhdessä ovat tehokas kasvun tappaja.
Toisaalta reippasti harvennetut (200-300 r/ha) terveet ikääntyneet metsät voivat kasvaa vielä hyvin. Jo 400 r/ha on suurille puille liikaa ja kasvu sakkaa.
Tietysti ylitiheydessä riukuuntuneisiin pöheköihin tulee ensiharvennuksissa kasvun kovia laskuja, kun kunnon latvus on supistunut aivan liian lyhyeksi.
Toiseksi suurin syy on metsien vettyminen. Ojitukset ovat kasvaneet umpeen ja uustyperyys on pannut ojien perkaukset pannaan, vaikka aina on tiedetty, että märkä maa kasvaa huonosti mitään.
Muina syinä ovat huonolaatuiset harvennukset (valtapuita on poistettu), kuusettuminen, väärät puulajit, boorin puute jne.
Jo kaikkien hoitorästien poistaminen nostaisi metsien kasvua 45 milj. m3 ja oikein hyvä hoito tuplaisi sen.
Valitettavasti metsän hoidosta ja ojien perkauksista pois pelottelu, vanhat, osaamattomat ja passiiviset metsänomistajat, suuri määrä suojeluun eli hoitamattomuuteen meneviä metsiä ja MHY:n ja Metsäkeskusten löperyys hyvään metsän hoitoon ohjaamisessa alkavat kantaa sitä tulosta, mitä puun tuotannon vastuuttomat vastustajat haluavat.
Hyvä Veli-Jussi, tässä olisi erittäin tärkeitä asioita laajempaan levitykseen, ” metsien kasvatus ja hoito ”
Veli-Jussi Jalkanen osui oikeaan.Tämä yksipuolinen tiedottaminen mm. ojitusten haitallisuudesta ilmastolle on saanut aikaan suoperäisten metsien vesittymisen, kun kunnostusojitukset ovat hiipuneet. Tähän on vaikuttanut myös Otson kaatuminen ja Mhy:n painopisteen siirtyminen metsänhoidosta metsän hakkaajaksi. Lapin metsien hiilinielujen vähenemiseen on ilman muuta vaikutusta sillä, että suuri osa valtion männiköistä on siirtynyt suojeluun ja sitä kautta ylitiheiksi vanheneviksi metsiksi. Siis pois hiilen sitojista. Luonnonsuojelijat kuvittelevat monimuotoisuuden ja hiilinielujen olevan samassa heittellejätetyssä metsikössä. Liian vähän puhutaan ns. Lapin laista, jonka ansiosta Lapin vajaatuottoisia metsiä saatiin kasvukuntoon. Lapin laki oli minusta suuri menestys.