Afrikkalaisen sikaruton aiheuttamien rajoitusten vahingot metsäalalle eivät Koneyrittäjien toimitusjohtajan Matti Peltolan mukaan voi jäädä yksittäisen koneyrittäjän harteille.
”Eläintautilainsäädäntö vaatii tarkennusta rajoitusten aiheuttamien tuotantomenetysten korvaamisen osalta”, Peltola toteaa tiedotteessa.
Kaikki metsätaloustyöt on kielletty tartuntavyöhykkeellä, joka kattaa Virolahden ja Miehikkälän kunnat ja Lappeenrannan kaupungin eteläosan.
Eläintautilain mukaan valtio on vastuussa kustannuksista, jotka syntyvät tartunta-alueella vaadittavista puhdistustoimenpiteistä. Nämä ovat Peltolan mukaan kuitenkin marginaalisia verrattuna koneyrittäjille aiheutuviin menetyksiin.
Yhdessä työvuorossa tulomenetys koneyrittäjälle on noin 1 700 euroa päivässä yhdellä puunkorjuuketjulla ja kahdessa vuorossa noin 3 400 euroa, tiedotteessa todetaan.
”Laki tunnistaa suoraan vain maatalousyrittäjille aiheutuneet tuotannonmenetykset, mitä voi pitää aukkona tai villisian mentävänä porsaanreikänä laissa”, Peltola huomauttaa.
Ruotsissa vastaavassa tilanteessa valtion varoista korvattiin myös muita tuotantomenetyksiä, kuten metsäkoneyrittäjille seisonta-ajasta aiheutuneita tulomenetyksiä.
”Tässä tilanteessa toki myös koneyritysten asiakasyrityksillä eli metsäteollisuudella ja metsänhoitoyhdistyksillä on iso rooli korvaavien urakoiden löytymisessä. Samoin rahoitusyhtiöiltä vaaditaan nyt malttia”, Peltola sanoo.
Lue myös
Afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykkeelle Kaakkois-Suomeen tiukat rajoitukset
Tutkimus: Valtaosa Kanadan metsäpalojen hiilipäästöistä lähtöisin maaperästä ja turpeesta
Nobel-palkittu professori: Hakkuut avuksi Kanadan metsäpalojen torjuntaan
Suomalaisasiantuntijat: Euroopan metsäpalojen taustalla myös metsien kasvaneet puuvarastot
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään