Metsätuhot ovat olleet kesällä jälleen otsikoissa. Pitkä hellejakso on aiheuttanut Suomessa metsäpaloja, ja heinäkuussa metsää kaatoi harvinainen trombi.
Metsävakuutusten korvaushakemusten näkökulmasta kesä ei kuitenkaan ole ollut mitenkään poikkeuksellinen.
“Ei ole ollut mikään paha metsätuhovuosi tässä vaiheessa”, sanoo Lähi-Tapiolan maa- ja metsätalousliiketoiminnan kehityspäällikkö Teppo Raininko.
Korvauksia metsätuhoista on haettu suunnilleen saman verran kuin tähän aikaan viime vuonna, Pohjola-vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujalan mukaan.
“Metsävahingoille on kuitenkin tyypillistä, että niitä ilmoitetaan viiveellä. Tämän kesän tilanne varmasti elää vielä jonkin aikaa”, Kujala sanoo.
Myrskytuhot kärjessä
Eniten korvauksia Lähi-Tapiolalta haetaan myrskytuhoihin, toiseksi eniten lumituhoihin, ja kolmantena ovat hyönteistuhot.
“Metsäpaloista paljon puhutaan ja niitä pelätään. Joskus on isoja paloja, mutta lukumääräisesti niitä on varsin vähän”, Raininko sanoo.
Pohjola-vakuutuksessakin korvatuista metsävahingoista suurin osa on myrskyn aiheuttamia, mutta hyönteistuhojen osuus kasvaa tasaisesti.
“Hyönteistuhojen määrä on ollut kasvussa. Niiden määrä vuoden 2021 vahinkotilastoissa tuplaantui vuodesta 2020, ja siitä vahingot tuplaantuivat edelleen vuonna 2022”, Kujala sanoo.
Myös Ifin omaisuusvakuutusten vakuutuspäällikkö Ismo Ruokoselän mukaan hyönteisvahinkojen korvaushakemusten määrä on ollut nousussa.
“Myrskytuhojen vaihtelevuus vuosien välillä on hyvin suurta”, Ruokoselkä kertoo.
Myrskyt herättävät ostajia
Metsänomistajat hakevat Lähi-Tapiolan Rainingon mukaan korvauksia hyvin pian sen jälkeen, kun vahinko on sattunut.
Pohjola-vakuutukselle korvaushakemuksia tehdään eniten sulan maan aikaan.
“Silloin metsässä liikutaan enemmän ja tuhojen havaitseminen on helpompaa. Myös myrskyt ovat yleisempiä”, Kujala sanoo.
Ifillä vilkkainta aikaa korvausten hakemiselle on myrskyn jälkeen.
“Myrsky herättelee yleensä myös uusien vakuutusten ostajia”, Ruokoselkä sanoo.
Lähi-Tapiolassa uusia metsävakuutuksia otetaan enemmän, kun metsätuhoista uutisoidaan.
“Joku herää uutisen myötä tarkistamaan oman metsän vakuutusturvan”, Raininko sanoo.
Metsätuhot yllättävät
Metsänomistajan kannattaa miettiä omaa riskinkantokykyä ja sovittaa vakuutuksen laajuus ja omavastuu siihen sopivaksi, kehottaa Ifin Ruokoselkä.
Kujalan mukaan metsä on arvokasta omaisuutta, jota uhkaaviin riskeihin on hyvä varautua metsävakuutuksella.
“Metsien kohtaamat riskit ovat yllättäviä ja usein omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella”, Kujala sanoo.
Metsävakuutus tehdään hänen mukaansa jokaiselle metsätilalle erikseen.
“Hakkuukypsää metsää uhkaavat erityisesti myrskyt ja hyönteiset. Kasvatusmetsälle uhkia ovat myrsky- ja lumivahingot, ja taimikkovaltaisen metsän suurimpia uhkia ovat myyrät”, Kujala kertoo.
Hyönteisvakuutukset aluekohtaisia
Kujala muistuttaa, että metsä kannattaa vakuuttaa silloin, kun se on vielä terve.
“Välttämättä hyönteistuhovakuutusta ei saa”, Lähi-Tapiolan Raininko kertoo.
Hyönteisvakuutuksen myöntäminen riippuu puuston iästä, valtapuulajista ja metsän sijainnista. Jos esimerkiksi vanhan kuusikon alueella riehuu jo kirjanpainaja, ei voida välttämättä tietää, onko vahinko siellä jo.
“Kirjanpainajatuhon näkee silloin, kun kaarnat alkavat irtoilemaan. Siinähän vaiheessa on jo myöhäistä”, Raininko sanoo.
Hän kehottaa kuitenkin metsänomistajaa kysymään vakuutusyhtiöltä.
“Tapauskohtaisesti aina neuvotellaan.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään