Ilmastoraportin kirjoittaja: Mittasuhteet kuntoon

Metsät eivät yksinään ratkaise ilmastonmuutosta, sanoo professori Markku Kanninen.

Professori Markku Kanninen tarjoaisi metsänomistajille yhtenä vaihtoehtona korvausta hiilen sidonnasta. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Professori Markku Kanninen on ymmällään. Suomalainen ilmastokeskustelu on jälleen muuttunut keskusteluksi metsien käytöstä.

”Suomessa näköjään kuvitellaan, että metsät pelastavat meidät ilmastonmuutokselta. Eivät pelasta. Metsät ovat kyllä osa ratkaisua, mutta niiden lisäksi pitäisi keskustella siitä, miten saadaan lisää nollaenergiataloja, liikenne sähköistettyä ja teollisuuden päästöt alas”, Kanninen sanoo.

Ilmasto- ja metsäkeskustelu on käynyt kiivaana sen jälkeen, kun hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi lokakuussa ilmastoraporttinsa. Raportin mukaan ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen ja maailma saada hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Helsingin yliopistolla trooppisen metsänhoitotieteen professorina toimiva Kanninen on yksi raportin kirjoittajista.

Hiilinielut kasvuun

Vaikka metsät eivät yksinään ratkaise ilmastonmuutosta, on niillä Kannisen mukaan merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastoraportin esittämät vaihtoehdot perustuvat enemmän tai vähemmän siihen, että myös metsien sitoman hiilidioksidin määrää lisätään. Käytännössä se tarkoittaa metsäkadon pysäyttämistä, metsäpinta-alan lisäämistä ja kestävän metsätalouden edistämistä.

”Noin kymmenen prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä johtuu metsäkadosta”, Kanninen sanoo.

Ilmastoraportissa esitetyt metsityspinta-alat ovat puolestaan niin isoja, että niiden toteuttaminen pienentäisi jo ruuantuotannon pinta-aloja ja vähentäisi luonnon monimuotoisuutta. Maankäyttöä onkin Kannisen mielestä jatkossa ajateltava entistä enemmän kokonaisuutena.

Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu paljon Saharan metsittämisestä. Se olisi Kannisen mielestä periaatteessa mahdollista, mutta lähtökohtana tulee olla metsiin perustuvan talouden kehittäminen.

”Ilmastoasiat ovat sitten plussaa.”

Teknologia avuksi

Suomessa ilmastokeskustelu on keskittynyt siihen, miten paljon metsiä voidaan hakata. Kannisen mukaan kyse on yhteiskunnan valinnasta. Jos hakkuita kasvatetaan, täytyy päästövähennyksiä tehdä enemmän muilla aloilla.

Se, että hakkuut ovat metsätaloudellisesti kestävällä pohjalla, ei Kannisen mukaan riitä torjumaan ilmastonmuutosta.

Tällä hetkellä Suomen metsät sitovat vuosittain lähes 30 miljoonaa tonnia hiiltä eli noin kolmanneksen aiheuttamistamme hiilidioksidipäästöistä. Samaan pystyy vain Ruotsi. Hiilidioksidipäästöjen sidontaan tarvitaankin Kannisen mukaan myös teknologisia ratkaisuja.

”Kyseeseen voisi tulla tehtaan piippuun asennettava suodatin, joka ottaisi hiilidioksidin talteen. Hiilidioksidi voitaisiin säilöä esimerkiksi tyhjiin öljykenttiin.”

Sopimukset sitovat

Suomen päästöt kattavat noin puoli prosenttia maailman päästöistä ja metsät noin puoli prosenttia maailman metsistä. Kanninen kertoo kuulevansa usein, ettei Suomen ilmastoteoilla ole maailmanlaajuista merkitystä.

”Ei niillä olekaan, mutta sovituista kansainvälisistä sopimuksista on pienen valtion pidettävä kiinni.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 22/2018

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito