Kiinteistöverosta ei tule diiliä

Vaalikeväänä metsätalouden verot nousevat todennäköisesti taas esille, MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi ennakoi.

Verotus puhuttaa vaalikeväänä. Mahdollinen pääomaveron kiristys koskisi lähinnä eläkeläisiä, joiden osuus metsänomistajista on suuri, Antti Sahi muistuttaa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

MTK vastustaa pääomaveron kiristämistä, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Antti Sahi. Hän ennakoi, että veron korottaminen nousee esille huhtikuussa järjestettävien eduskuntavaalien alla.

”Osa politiikan toimijoista näkee omistuksessa epätasa-arvoa. He unohtavat kuitenkin, että suurin yksittäinen ryhmä, joka maksaa pääomatuloveroa, ovat metsänomistajat. Se tarkoittaa sitä, että kiristys koskisi lähinnä eläkeläisiä, joiden osuus metsänomistajista on suuri.”

Pääomatulojen verotus on yksi niistä asioista, joissa etujärjestö MTK tänä keväänä ajaa metsänomistajien etua. Toinen esille nouseva asia on todennäköisesti metsämaan kiinteistöverotus.

”Siitä ei meidän kanssa tule diiliä”, Sahi vakuuttaa.

Myös metsätilojen koon kasvattaminen kuuluu metsäpolitiikan kestoaiheisiin. Sahinkin mielestä se olisi metsänomistajien talouden kannalta järkevää, mutta minkäänlaisia pakkokeinoja hän ei hyväksy.

”Tilastojen mukaan metsätilan pieni koko ei vähennä puunmyyntiä. Puunkorjuu voi toki pienillä tiloilla maksaa enemmän, mutta metsänomistajien päätösvaltaa on kunnioitettava.”

Perusasioista liikkeelle

Sahilla on takanaan reilut 30 vuotta metsänomistajien edunvalvontaa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa MTK:ssa hän on työskennellyt vuodesta 1995, ensin metsälinjan kehityspäällikkönä, sen jälkeen talousjohtajana, sitten metsäjohtajana ja vuodesta 2008 toiminnanjohtajana.

Sinä aikana metsänomistajien edunvalvonta on kansainvälistynyt niin, ettei kotimaista ja kansainvälistä edunvalvontaa useimmiten pysty enää erottamaan toisistaan.

”Brysselin matkoja en edes koe kansainväliseksi edunvalvonnaksi, niin vahvasti EU vaikuttaa kotimaan asioihin.”

Brysselissä ei tosin kannata ryhtyä puhumaan verotuksen tai metsätilojen koon kasvattamisen kaltaisista hienouksista, vaan pitäytyä perusasioissa: Kertoa, että Suomessa jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta. Että metsämme kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Että puun eri osia hyödynnetään eri käyttötarkoituksiin. Että metsiä ei polteta.

”EU:n komission ja parlamentin päättäjien tietämys suomalaisesta metsätaloudesta on korkeintaan välttävä. Samoja perusasioita voi toistaa eri tilaisuuksissa puoli vuotta, ja silti ne ovat uutisia suurelle osalle kuulijoista”, Sahi sanoo.

Kyllästyykö siihen koskaan? Sahin mukaan kyllästymiseen ei ole varaa. Perusasioita toistamalla turvataan se, etteivät kansainväliset sopimukset vaaranna suomalaisen metsätalouden toimintaedellytyksiä.

Lainsäädäntö työllistää

Edunvalvonnan kansainvälistymisestä huolimatta MTK:n perusajatus on pysynyt lähes samana siitä asti, kun järjestö vuonna 1917 perustettiin. Metsänomistajille tämä merkitsee sitä, että he voivat hoitaa metsiään haluamallaan tavalla ja että heidän tuotteillaan on kysyntää ja sitä kautta taloudellista arvoa.

Tällä hetkellä edunvalvonnan painopiste on lainsäädännössä. Työn alla on muun muassa kemeralain uudistus, joka määrittelee, millaisiin metsänhoitotöihin metsänomistajat saavat valtion tukea.

”Tukea on järkevä ohjata taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon, sillä metsätalous on pitkäjänteistä työtä. Investointien hyödyistä päästään nauttimaan vasta pitkän ajan kuluttua.”

Kevään suuri kysymys on, millainen tulevan hallituksen hallitusohjelma on. Se selviää eduskuntavaalien jälkeen.

Sahi toivoo, että tuleva hallitus pysyisi nykyisen linjoilla.

”Metsäpolitiikan suunta ei voi muuttua hallituskausittain. Metsätaloudessa tähtäin on parin-kolmenkymmenen vuoden päässä.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2019.

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus