Yhdysvaltojen ja Israelin tällä viikolla Iranin kanssa solmima tulitauko herätti toiveita talouskehityksen positiivisesta käänteestä. Helmikuun lopussa alkanut sota sysäsi alkuvuonna lupaavalta näyttäneen Suomen talouskehityksen ennustettua huonommaksi.
Lähi-idän konfliktin seuraukset näkyivät suoraan polttoaineen hinnan nousuna, joka ajoi kuluttajien lisäksi esimerkiksi puutavara-autoilijat ahtaalle. Myös lainanhoitokustannukset ovat kasvaneet euriborkorkojen noustua, mikä näkyy esimerkiksi kovempina metsä- ja asuntolainojen lyhennyksinä.
Joko velalliset ja autoilijat voivat huokaista helpotuksesta? Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhalan mukaan ei vielä. On liian aikaista sanoa, mitä kahden viikon tulitauon tuoma uusi käänne tarkoittaa.
”Vaikka sotatoimet loppuisivatkin, siinä on kaksi kysymystä: Missä määrin Hormuzinsalmen liikenne käynnistyy eli pääseekö öljy ja kaasu liikkeelle ja toisaalta, kuinka isoja ja pitkäkestoisia vaurioita sota on aiheuttanut öljyn ja kaasun infrastruktuuriin eli jalostamoihin ja niin edelleen. Vaikka itse sotatoimet päättyisivät, siitä voi jäädä epävarmuutta”, Vanhala arvioi keskiviikkona.
Mikäli kriisi Iranissa pitkittyy, Suomen Pankki ennakoi, että Suomen talouskasvu jää hitaammaksi ja inflaatio tulee olemaan korkeampaa tänä, ensi ja vielä sitäkin seuraavana vuonna. Jos Iranin konflikti jää lyhytkestoiseksi, inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna korkeampaa kuin perusennusteessa, mutta jo ensi vuonna matalampaa.
”Jos konflikti saadaan nopeasti ratkeamaan kestävällä tavalla, energian hinnan nousun välittymistä muihin hintoihin ei pääse samalla tavalla tapahtumaan. Jos tämä menee ohi, energian hinta tulee alas ja vetää meidän inflaatiolukujakin alaspäin”, Vanhala summaa.
Ennustettavuus varsin huonoa
Myös rahoitusmarkkinat reagoivat herkästi Lähi-idän konfliktin kehitykseen, ja ennustettavuus on tällä hetkellä heikkoa.
”Jos tulitauko pitää ja jos kriisi helpottaa, silloin euriborkorot voivat tulla vähän alaspäin nykytasoltaan, koska korkomarkkina on käytännössä ennakoinut jo sitä, että keskuspankki joutuisi tekemään koronnostoja. Toisaalta toinen puoli on se, että jos tulitaukoneuvottelut kariutuvat ja kriisi pitkittyy ja energian hinnat pysyvät korkeina, silloin on vaarana, että euriborkorot vielä jonkin verran nousevat nykytasoltaan”, arvioi OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Tällä hetkellä OP Pohjola ennustaa, että kahdentoista kuukauden euribor olisi kolmen prosentin tuntumassa loppuvuodesta. Hinnoittelu kuitenkin elää voimakkaasti ja voi vielä maltillistua.
”Se riippuu, miten markkinat tulkitsevat tulitaukosopimuksen. Nähdäänkö se kestävänä ratkaisuna tähän tilanteeseen vai nähdäänkö vain, että se on tilapäinen ’ostetaan aikaa’ -ratkaisu”, Hännikäinen summaa.
Mikäli esimerkiksi metsätiloista on lainaa, kannattaa siis seurata korkojen kehitystä ja pitää omasta maksukyvystä huolta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Onko velkarahalla sijoittavia kovin paljon enää? Metsä- tai asuntopuolella? Luulin että viimeinen korkopiikki putsas nämä pois? Hesari ja Kauppalehti olivat täynnä sankaritarinoita mutta eipä ole näkynyt noita juttuja kolmikymppisistä Tiina Terveydenhoitajista jotka pyörittävät kymmentä vuokralukaalia yhden asunnon pääomalla.