Koneen Säätiö tukee huuhaata – metsäala ihmettelee

MTK:n Tiirola pitää Elokapinan tukea erikoisena. Metsäteollisuus ry ei arvioi muiden rahoituspäätöksiä.

Elokapinan Luontokatokapina-tapahtumaan kuuluva Tätä ei voi ohittaa -mielenosoitus Mannerheimintiellä 14.10.2022. (Kuva: Wikimedia Commons)

Metsäalan ihmisiä on kuohuttanut tieto siitä, että Koneen säätiö myöntää Elokapinalle 200 000 euroa rahaa syyskuussa käynnistettävän metsäkapinan kustantamiseen

Alalla on muutenkin koettu, että säätiön Metsän Puolella -kampanja – kuten Koneen säätiö ylipäätään – pyrkii metsätalouden toimintaedellytysten heikentämiseen.

”Olihan se erikoinen päätös lähteä tukemaan lakiakin rikkonutta järjestöä”, kommentoi metsänomistajien edunvalvojien ykkösmies, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Hän kummastelee, että yleishyödyllinen säätiö tukee Elokapinaa, joka haittaa laillista elinkeinotoimintaa.

”Koneen säätiö sanoo, että sen tavoitteena on metsäkeskustelun edistäminen ja monipuolistaminen. Elokapinan toimet ovat nähdäkseni omiaan kärjistämään vastakkainasettelua.”

Perinteisesti metsäaktivismi on kohdistunut valtion ja yhtiöiden metsiin. Tiirola toivoo, että Elokapina jatkossakin jättäisi yksityisten ihmisten metsät rauhaan.

Voisi ajatella, että metsäteollisuudessa toisen toimialan suuryrityksen säätiön manööveri metsäsektoria vastaan herättäisi raivoa. Mutta jos näin on, mölyt pidetään mahassa.

”Metsäteollisuus ry ei arvioi toisen toimijan tai organisaation motiiveja ja päätöksiä rahoittaa eri hankkeita. Kukin toimija tekee päätöksensä itse ja antaa halutessaan perustelut päätöksilleen”, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

PRH ei puutu säätiön toimintaan

Koneen Säätiötä on epäilty omien sääntöjensä rikkomisesta. Säätiöiden toiminnan tarkoitus on määritelty säätiön säännöissä. Toiminnan on oltava sääntöjen mukaista – pelkkä yleishyödyllisyys ei siis riitä. Säätiöiden toimintaa valvoo Patentti- ja rekisterihallitus PRH.

Koneen säätiön sääntöjen toisessa pykälässä todetaan seuraavaa:

 Säätiön tarkoituksena on kaiken suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvan kulttuurityön edistäminen niin hyvin tieteellisen tutkimustyön sekä luovan ja esittävän taiteen kuin myös teollisen, kaupallisen, teknillisen ja sosiaalisen toiminnan alalla.

Kaikki Metsän puolella -hankkeet sopivat tähän raamiin. Enemmän ihmetystä ja kysymyksiä on herättänyt parin vuoden takainen hanke, jossa Koneen Säätiö osti Oulun kaupungilta Sanginjoen monikäyttömetsän 4,2 miljoonalla eurolla ja lahjoitti sen valtiolle suojelualueeksi.

Onko tämä kulttuurityön edistämistä, PRH:n johtava lakimies Jouko Koitto?

”Kulttuurityön edistäminen on laaja käsite, joka pitää sisällään monenlaisia asioita. Metsä on luonnon taidetta ja kulttuuria laajassa merkityksessä.”

Koiton mukaan PRH ei ota Koneen Säätiön toimintaan jälkikäteen kantaa.

 

Kommentti: Rahaa muihinkin omituisuuksiin

Monelta jäi huomaamatta, että samassa jaossa Koneen Säätiö jakoi reilusti rahaa monille muillekin metsän puolelta katsoen omituisille hankkeille.

Erkki Lähteestä tehtävälle dokumenttielokuvalle tipahti reilut 30 000 euroa. Aihe ei ollut yllätys, ja Koneen Säätiön mittapuulla Amnunna Filmsin saama tukisumma oli olematon.

Muusikko Pessi Jouste saa 60 000 euroa artivistiseen työskentelyyn. Artivismi on Wikipedian mukaan aktivistista taidetta, joka on kehittynyt Antiglobalisaatio-liikkeen myötä. Artivisti ajaa poliittista asiaansa taiteellisin keinoin.

Journalisti Päivi Mattila työryhmineen saa 26 000 euroa toteuttaakseen retken ikimetsään, tavoitteena on selvittää, millaisia suomalaiset luonnonmetsät ovat retkeilijän näkökulmasta. Jos saa sanoa ikävästi, niin tämä hanke olisi kannattanut kilpailuttaa.

Filosofian tohtori Aila Mustamo saa 113 000 euroa tutkimukseen, jonka aiheena on: Metsäsuhteen muutokset ja vaikuttavuus suomalaisessa black metal -musiikkialakulttuurissa. Tarkoitus on selvittää metsän ja kansallisen ääriajattelun kohtaamisia suomalaisessa black metalissa 2020-luvulla. Takavuosina tyylilaji tunnettiin myös norjalaisena kirkonpolttohevinä.

Filosofian tohtori Tiina Sepälle puolestaan myönnettiin 98400 euroa hankkeen ”Kuljeskelua metsissä – metsän ja ihmisten väliset suhteet suullisen kansanperinteen arkistodiversiteetissä”

Runoilija, kirjailija Saila Susiluodolle myönnettiin 173900 euroa Seitsemäs luonto -projektiin, jossa tutkitaan pientä metsää Varsinais-Suomessa. Metsään rakennetaan seitsemän arkkitehtuuriltaan ympäröivää luontoa kunnioittavaa väliaikaista havaintoasemaa. Majat sijoitetaan Seulasten tähtikuvion malliin.

Lopuksi voisi siteerata Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkolaa, joka totesi pakinassaan (IL 31.8), että sinällään Koneen säätiö saa vaikka polttaa rahansa takassa.

”Itse asiassa sekin olisi parempi idea kuin Elokapinan rahoittaminen”, Ukkola päätti kolumninsa.

Kattava tieto Metsän puolella rahoituksen saaneista hankkeista löytyy Koneen Säätiön sivulta.

Kommentit (6)

  1. Metsälehti siin kirjoittaa jyrkän propagandistisen artikkelin. Olette todella epäluotettava toimija.

  2. ”Hän kummastelee, että yleishyödyllinen säätiö tukee Elokapinaa, joka haittaa laillista elinkeinotoimintaa…”
    Tiirolan ihmettely osuu oikeaa.
    Artikkeli on tosi-asiaa ja väite propagandistisuudesta puhdas valhe. Luotettavuutta punnitaan sen mukaisesti!

  3. ”Kommentti: Rahaa muihinkin omituisuuksiin”
    Mitä ihmeen omituista on taiteen ja tieteenteon tukemisessa? Luokatonta nostaa vielä yksittäisten ammattitaiteilijoiden ja tutkijoiden projekteja näin tikun nokkaan? On kirjoittajan oma häpeä jos ei ymmärrettä mistä tutkimuksessa ja taiteessa on kyse. Luulin että metsälehdessä oltaisiin metsän puolella hieman moniarvoisemmin.

  4. Tämä lehtenne on viime aikoina ollut tiukasti ns. telaketjumetsätalouden asialla. Mikko Tiirola, noin nimenä mainiten, on yksi tämän suuntauksen surullisimpia esimerkkejä. Säälin teitä, metsälehden toimittajat, kun olette menneet tuohon kelkkaan. Tilauksen peruminen oli jo lähellä, kun keväällä julkaisitte täysin yksisilmäisiä artikkeleita yksityismetsätaloudesta. Ette te edusta yksityisiä metsänomistajia, vaan teknokraatteja ja puunkäyttäjiä.

    Tilauksen perun nyt. Tämä artikkeli kaikessa yksiarvoisessa puusilmäisyydessään edisti merkittävästi päätöstäni. Hyvästi!

  5. Missä Metsälehden jutussa on virheitä?
    Edustan yksityismetsätaloutta. Lehti on aivan oikeassa arvostellessaan moista huuhaata.
    Kone tienaa rahansa paljolti Kiinasta. Eikö tätä huuhaata pitäisi harjoittaa Elokapinan voimin siellä?
    Todella järkyttävää Koneen Säätiön toiminta. Eikö Suomesta löydy parempia tukikohteita?

    Kannattaa todeta, että ”telaketjumetsätalous” on paljolti mahdollistanut Suomen nykyisen elintason.
    Minusta on hienoa nähdä, kun aukkoon nousee virkeä taimikko. Se huolehtii tulevaisuudessa niin hiilinieluista kuin maaseudun asuttuna pysymisestä ja tarjoaapa edellisillekin kirjoittajille paperia hyötykäyttöön.
    On ikävä, että meille on kasvanut tyyppejä, jotka ovat kaiken arkirealismin ulkopuolella.

  6. Scientist

    Kapitalistien säätiö tukee aktivismia, onko se sitä jos ei laiteta itseä likoon vaanharjoitetaan kuukausipalkkaista työtä.
    Koneen rahat ovat pääosin peräisin Kiinasta missä tuotantoa harjoitetetaan halpatyövoimalla. Suomessa vain 2000 työntekijää.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat