Poikkeuksellinen kuivuus uhkaa puiden kasvua, ”Turvemailla voi tulla haasteita”

Loppukeväällä ja alkukesästä pitäisi sataa kaatamalla, että tämän hetken äärimmäinen kuivuus hellittäisi. Kuusen kasvu on kärsinyt kuivista kesistä enemmän kuin männyn.

Mäen laella sijaitsevissa metsissä on usein ohut maaperä ja pienempi vesivarasto. Kuivuuden ja kirjanpainajakuoriaisten yhteisvaikutus on todennäköinen syy näiden mäen päällä kasvaneiden kuusten kuolemaan. Puiden kasvu on jo kärsinyt Suomessa kesien pitkistä kuivista kausista. (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Mäen laella sijaitsevissa metsissä on usein ohut maaperä ja pienempi vesivarasto. Kuivuuden ja kirjanpainajakuoriaisten yhteisvaikutus on todennäköinen syy näiden mäen päällä kasvaneiden kuusten kuolemaan. Puiden kasvu on jo kärsinyt Suomessa kesien pitkistä kuivista kausista. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Maankosteus on nyt poikkeuksellisen alhaisella tasolla, ja pohjavesien pinnat ovat tavallista alempana. Vedenkorkeus tulee ennusteiden mukaan laskemaan useilla järvillä keskikesällä matalimmaksi 60 vuoteen.

Suomen ympäristökeskuksen tuore tiedote kuivuustilanteesta on karua luettavaa. Mikäli loppukeväällä ja alkukesästä ei sada kaatamalla, kuivuustilanne heikkenee kesällä entisestään.

”Tällä hetkellä sääennusteessa ei näy kuivuustilannetta helpottavia sateita lähiviikkoina”, kertoo Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto Suomen ympäristökeskuksesta.

Talven poikkeuksellisen niukka lumipeite ja pitkät pakkasjaksot heikensivät pohjavesien täydentymistä. Yleisesti ottaen kesäkuivuuden on laskettu lisääntyvän Suomessa.

“Ilmastonmuutos lisää talvisateita, mutta vähentää talvien lumisuutta ja pienentää keväisten sulamisvesien määrää. Tämä lisää kuivuusjaksojen todennäköisyyttä kesäisin”, Ahopelto kertoo.

Mänty reagoi nopeasti kuivuuteen, kuusi ei

Veden vähyys on kymmenessä vuodessa noussut entistä suuremmaksi rajoitteeksi metsien kasvulle Etelä-Suomessa, Luonnonvarakeskuksen (Luke) kommenteilla olevasta tutkimusjulkaisusta selviää.

Männyllä kasvu ei ole heikentynyt kuivina vuosina niin merkittävästi kuin kuusella.

”Mänty pystyy säätelemään neulasten ilmarakoja nopeasti ja tehokkaasti olosuhteiden mukaan. Eli mänty reagoi nopeasti, kun on kuivaa. Kuusi ei niinkään”, kertoo Luken tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen.

Lehtosen mukaan ilmakehä on ollut poikkeuksellisen kuiva vuoden 2015 jälkeen. Kuiva ilmakehä imee enemmän vesihöyryä puista.

Puiden kasvulle huono yhdistelmä on, jos sekä ilmakehä että maaperä ovat samanaikaisesti kuivia.

”Veden riittävyyden kanssa voi tulla haasteita varsinkin turvemailla, jos on oikein syvät ojat ja pohjavesi lähtökohtaisesti syvällä. Baltian maissa isoja ojia on padottu, että puut saataisiin ylipäätään pidettyä hengissä”, Lehtonen sanoo.

Harvennushakkuuta seuraava shokki pahentaa kuivuushaittaa

Kuivuuden kaltaisten stressitekijöiden vaikutus puun kasvuun selviää puun vuosirenkaista. Kapeammat vuosirenkaat kertovat yleensä vaikeista kasvuoloista.

Puu voi reagoida kuivuuteen niin, että rungon kasvu hidastuu ja kasvu keskittyy juuristoon veden hankkimiseksi. Jos haihdutusta on paljon, puu voi ryhtyä vähentämään neulasmääräänsä.

Kuivuuskausien yleistyessä huomiota tulee kiinnittää myös harvennushakkuiden toteuttamiseen. Harvennusta seuraava raju muutos puiden kasvuolosuhteissa voi lisätä kuivuuden puille aiheuttamaa haittaa. Puuryhmää harventaessa voi olla kannattavaa jättää useampi puu pystyyn yhden sijasta.

Kevään taimet paakut litimärkinä ja syvälle

Taimien istuttajan tulee varautua kuivuusriskiin kastelemalla istutettavan taimen juuripaakku litimäräksi ennen istutusta. Taimille tulee tehdä niin sanottu syväistutus eli juuripaakun päälle saa jäädä ainakin 5–6 senttiä maata.

”Jos istutetaan mättääseen, taimen juurten pitää yltää humuskerroksen läpi, että taimelle jää edes mahdollisuus saada vettä maasta”, kertoo Luken erikoistutkija Jaana Luoranen.

Lisäksi istutuskuoppa tulee tiivistää jalalla huolellisesti umpeen veden haihtumisen ehkäisemiseksi. Jos taimet joutuvat odottamaan laatikoissa ennen istutusta, niitä on ehdottomasti kasteltava.

”Taimet eivät tarvitse yhtään lisästressiä. Yksi keino on pitää pakastetut taimet yhä jäässä, viivästyttää istutusta ja odottaa, jos sateita tulisi”, Luoranen sanoo.

Myös viime vuonna istutetut taimet voivat kärsiä tälle keväälle ja kesälle ennustetusta kuivuudesta. Kannattaa kiertää tarkistamassa etenkin viime vuoden syysistutuskohteet ja istutusalat, joissa maanmuokkaus ei ole kenties onnistunut parhaimmalla tavalla.

Kuivuuden kehittymistä voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikottaisten kuivuustilannekatsausten avulla. Ne löytyvät vesi.fi-sivustolta.

Tällä hetkellä kuivuuskartat hehkuvat tummanpunaisina erittäin kuivien olosuhteiden vuoksi laajalti Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Raja