Teollisuuskuvaaja Mauno Mannelin tallensi hyvinvointi-Suomen rakentamisen. Hän työskenteli valokuvaajana vuodesta 1929 aina 1980-luvulle saakka ja erikoistui jo 1930-luvulla teollisuuskuvaukseen.
”Isoja asiakkaita olivat etenkin Suomalaisen työn liitto, Hankkija, metsäteollisuusyritykset ja monet uittoyhdistykset. Tehtaiden rakentamiset ja paperikoneiden asennukset ikuistettiin”, Johannes Moisio muistelee isoisäänsä.
Moisio on hiljattain saanut päätökseen isoisänsä mittavan, yli 30 000 negatiivin kuva-arkiston digitoinnin. Suunnilleen kolmannes kuvamassasta liittyy metsäteollisuuteen ja -talouteen. Ohessa on muutamia Mannelinin metsätöissä käytetyistä traktoreista ottamia kuvia.
Moisio on julkaissut isoisänsä kuvia Facebookissa Mauno Mannelin 1910–1990 -sivulla ja myös eri ryhmissä. Vanhat traktorit -ryhmässä kuvat koneellisen puunkorjuun varhaisvaiheista ovat kirvoittaneet paitsi ihmettelyä ja osin ajan kultaamiakin muistoja, mutta myös todellista käyttäjäkokemusta.
”Ei käytetty kuulosuojaimia. Pipoa vedettiin vähän korvien päälle”, yksi kommentoija toteaa koneurakoinnin alkuvaiheista.
Flässipojasta varakuvaajaksi
Moisio oli jo koulupoikana mukana isoisänsä kuvausreissuilla.
”Flässipoikana jostain piilosta annoin sivusta apusalamalla valoa, jotta kuviin ei tule varjoja.”
Ja viimeisinä vuosina, jolloin vaari ei enää aina muistanut ottaa filmin suojuslevyä pois, Moisio myös kuvasi varalta toisella kameralla.
”Ja kerran Ounasvaaran pakkasessa hänen kameransa suljin ei toiminut riittävän nopeasti ja kaikki kuvat ylivalottuivat.”
Mannelin käytti uransa loppuun saakka kolmijalan päällä olevaa 1930-luvun palkkikameraa, jossa kuvaa säädettiin ja tarkennettiin hupun alla.
”Kameroissa ei ollut automaattisia valotuksia eikä vaari käyttänyt valotusmittaria, vaan hän tiesi valotusajan kokemuksesta.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.