Kuka olet, metsänomistaja?

Vanhempi tutkija Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta selvittää, millaisia ovat 2020-luvun metsänomistajat.

Heimo Karppinen on ollut vuosikymmenet mukana tekemässä suuria metsänomistajatutkimuksia. Parhaillaan tekeillä on kymmeniä kysymyksiä sisältävä lomake metsänomistajille. (Kuvaaja: Else Kyhälä)

Metsänomistajakunta vanhenee, naisistuu ja kaupunkilaistuu, ja samalla maatalousyrittäjien lukumäärä vähenee. Näin ennustaa Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston vanhempi tutkija Heimo Karppinen.

Pian tästä saadaan tarkempaa tietoa, sillä Karppinen valmistelee parhaillaan kymmenen vuoden välein tehtävää suurta metsänomistajatutkimusta.

Lähes 16 000 metsänomistajaa löytää ensi helmikuussa postilaatikostaan runsaan kymmensivuisen kyselylomakkeen, jossa poraudutaan siihen, millaisia metsänomistajat sekä heidän tavoitteensa ja tilansa ovat ja kuinka he käyttäytyvät metsätaloudellisissa asioissa. Saatuja tietoja verrataan aikaisempiin, erityisesti vuosina 2010 ja 2000 tehtyihin metsänomistajatutkimuksiin.

Tiedolle tarvetta

Metsänomistaja 2020 -tutkimus on Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Pellervon taloustutkimuksen (PTT) sekä Työtehoseuran yhteisponnistus. Rahoitusta hankkeeseen on toistaiseksi tullut Suomen Metsäsäätiöltä ja Metsämiesten Säätiöltä.

Tarkkojen ja kattavien tietojen saaminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, sillä yksityismetsänomistajat omistavat 60 prosenttia metsäalasta ja myyvät neljä viidesosaa teollisuuden tarvitsemasta kotimaisesta puusta. Lisäksi yksityismetsät ovat tärkeitä hiilensitojia sekä jokamiehen virkistys- ja marjastuspaikkoja.

Ei siis ihme, että alalla ollaan kiinnostuneita metsänomistajien näkemyksistä esimerkiksi puunmyyntiin, metsätilasta luopumiseen, digitaalisten palvelujen käyttöön, eri metsänkäsittelymenetelmiin tai hiilinieluihin liittyen.

”Tutkimuksella saadaan myös tilastotietoa metsänhoidon omatoimisuudesta. Sitä ei enää saa metsänhoitoyhdistyksiltä, joten omatoimisesta metsänhoidosta ei oikeastaan tiedetä, missä tällä hetkellä mennään”, Karppinen selventää.

Vuosikymmenten perinne

Metsänomistajatutkimuksia on tehty Suomessa 1960-luvulta alkaen, mutta nykyisenkaltaiset suuret kymmenvuotistutkimukset käynnistyivät vuonna 1990.

Karppisen ennakointi metsänomistajakunnan ikääntymisestä, naisistumisesta ja kaupunkilaistumisesta sekä maatalousyrittäjien vähenemisestä kuulostaa maallikon korviin itsestäänselvyydeltä. Konkaritutkijan mukaan nämä tiedot paljastavat kuitenkin odotettua kiinnostavamman maailman.

”Esimerkiksi metsänomistajan ikä vaikuttaa puunmyyntiin negatiivisesti, eli mitä iäkkäämpi, sen vähemmän myy puuta. Maatalousyrittäjät puolestaan hakkaavat enemmän puuta kuin muut metsänomistajat.”

Eli kun maatalousyrittäjien määrä vähenee, hupenevat myös aktiiviset puunmyyjät.

Yhtä metsänomistajatyyppiä Karppinen seuraa erityisellä mielenkiinnolla. Heitä on julkisuudessa usein nimitetty passiivisiksi metsänomistajiksi.

”Aikaisempien tutkimusten perusteella tämä joukko ei olisi kasvanut, mikä minua ihmetyttää. Nyt pikkuisen odotan, että se kasvaisi.”

Tämäkin selvinnee ensi vuoden loppupuolella, kun Metsänomistaja 2020 -hankkeen alustavat tulokset valmistuvat. Lopullista tietoa odotellaan vuoteen 2021 saakka.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 19/2018

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat