Kuusikko harvempaan asentoon

Kuusikon toisen harvennuksen ansiosta puut järeytyvät nopeammin ja kasvu kohdistuu parhaisiin tukkirunkoihin.

Kuiva jakso loppukesästä tarjoaa kivennäismaalla kasvavassa kuusikossa todennäköisesti paremmat korjuuolosuhteet kuin nykyiset märät ja lauhat talvet. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Seuraamassamme keskisuomalaisessa kuusikossa toinen harvennushakkuu on ajankohtainen, kun puiden istutuksesta on kulunut 45 vuotta. Metsässä kasvaa reilut 1 100 kappaletta kuusia, joiden läpimitta on keskimäärin 19 senttiä ja pituus 18 metriä.

Jos kaikki hehtaarilla kasvavat puut katkaistaisiin rinnankorkeudelta ja leikkauskohtien pinta-alat laskettaisiin yhteen, muodostuisi pinnoista 28 neliömetrin laajuinen yhtenäinen ”matto”. Toisin sanoen, relaskoopilla mitaten metsän pohjapinta-ala on kivunnut jo 28 neliömetriin. Metsässä kasvaa puuta 246 kuutiota hehtaarilla.

Kun reilun kolmenkymmenen vuoden iässä tehty ensiharvennus oli ensisijaisesti hoitotoimi, jossa keskityttiin laadun vaalimiseen, päästään toisella harvennuskerralla korjaamaan jo tukkipuutakin.

Korjuu kesäkelissä

Harvennuksessa yli kolmannes metsikön puista poistetaan. Suuri osa poistettavista puista on yksilöitä, jotka ovat syystä tai toisesta hieman lajitovereitaan pienempiä. Lisäksi pinoon päätyy runkoja, joista esimerkiksi lumi on katkaissut latvan.

Harvennuksessa poistetaan maltillisesti myös muita puita nopeammin kasvaneita puuyksilöitä. Näin toimien yhden ison rungon poistaminen voi luoda useammalle hieman pienemmälle puulle mahdollisuudet lisätä kasvuaan. Samalla metsän rakenne tasoittuu.

Metsänhoidollisesti tärkein tavoite on, että kasvamaan jää sopiva määrä laadukkaita tukkirunkoja suhteellisen tasaisesti kuviolle jakautuneena. Harvennus ei lisää kuusikon kiertoajan kokonaiskasvua, mutta nyt kasvu kohdistuu lähes yksinomaan tukkirunkoihin. Puiden arvokasvu on kovaa, ja harvennuksen ansiosta puut järeytyvät uudistamiskokoon nopeammin.

Kuten ensiharvennus, myös toinen harvennus päätetään tehdä kuivan kesäkelin aikaan. Juuristoa suojaavasta roudasta tai lumipeitteestä ei nimittäin nykyään ole talvella takeita. Hakkuussa juuristoa suojataan ajourille kasattavilla hakkuutähteillä.

Päälle parin tonnin tili

Metsänomistajan tilipussin kannalta rinnankorkeudelta 16–23-senttisen kuusikon harvennuksessa olennaista on, kuinka tarkasti runkojen tukkiosa saadaan talteen. Tukista maksetaan metsänomistajalle kolme kertaa kuitupuuta parempaa hintaa.

Hakkuukoneen keräämä data kertoo, että harvennuksessa hehtaarilta kaadettiin 475 runkoa. Poistettujen puiden keskijäreys on 185 litraa, joten puuta kertyy kaikkiaan lähes 88 kuutiometriä. Tästä tukkia on 26 kuutiota ja kuitupuuta 62 kuutiota. Tukin viidenkymmenen ja kuitupuun 17 euron kuutiohinnalla metsänomistajalle kertyy puukauppatuloa 2 354 euroa.

Kolmannes puista jäljellä

Harvennuksen jälkeen metsään jää kasvamaan 660 parasta tukkirunkoa, joiden pohjapinta-ala on noin 18 neliömetriä. Jäljellä on enää reilu kolmannes puoli vuosisataa aiemmin istutetuista puista.

Kun kuusi saavuttaa kuudenkymmenen vuoden iän, on se pituudeltaan 24 metriä ja läpimitaltaan 28 senttiä. Tilavuudeltaan puu on 670 litraa ja sen taloudellinen arvo on noin 29 euroa. Kokonaisuudessaan hehtaarin kuviolla kasvaa puuta 322 kuutiota. Puuston arvo on lähes 13 000 euroa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 6/2020.

Kommentit (1)

  1. metsä-masa

    Hyvä artikkeli oikean ajankohtaan, tähän on toimittaja miettinyt selkeän esimerkin !

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut