Talousvaikuttaja Björn Wahlroos moitti Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa lauantaina Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmia ankarin sanoin.
Hän viittasi ohjelmassa Ruotsin vastaaviin laskelmiin, jotka osoittavat länsinaapurin metsien sitovat hiiltä kymmeniä miljoonia tonneja vuodessa. Suomen metsät on tunnetusti laskettu hiilen päästölähteiksi.
Lisäksi Wahlroos syytti Lukea ja sen tutkijoita agendasta, jolla tavoitellaan sitä, että Suomessa hakattaisiin metsää mahdollisimman vähän.
Juuri vakavampaa syytöstä tutkijoille ja tutkimusorganisaatiolle ei voisi kohdistaa. Puhe agendatutkijoista saa tutkimusyhteisön näkemään punaista.
Luken pääjohtaja Johanna Buchert kiistää syytöksen.
”Toisin kuin Björn Wahlroos Ylen Ykkösaamussa väitti, meillä ei ole omaa agendaa. KHKI-laskenta tehdään tarkasti valvotun kansainvälisen prosessin mukaisesti. Aina kun saamme käyttöön uutta, entistä tarkempaa ja laadukkaampaa dataa, otamme sen mukaan vasta sen jälkeen, kun se on vertaisarvioitu ja hyväksytty useilla tasoilla. Tällöin myös koko aikasarja 1990-luvulta lähtien lasketaan uudelleen uusien tietojen pohjalta. Se tarkoittaa, että luvut voivat muuttua vielä useaan kertaan”, Buchert toteaa.
”Hakkuurajoitukset jäivät ainoaksi keinoksi”
Kysyin Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikaiselta, onko Lukessa ihmisiä, joiden tavoitteena on, että Suomen metsiä hakattaisiin mahdollisimman vähän. Suoraa vastausta kysymykseen hän ei anna.
”Totta kuitenkin on, että EU:n ilmastotavoitteiden metsille sopimaton, erittäin lyhyt aikajänne jätti jäsenmaiden käteen hakkuurajoitukset ainoaksi keinoksi vaikuttaa hiilinieluihin muutamassa vuodessa. Tällaisia rajoituksia ei tietääkseni ole toteutettu missään jäsenmaassa.”
Asikainen huomauttaa, että Wahlroosin viittaama ero Suomen ja Ruotsin hiilinielulaskelmissa ei suoraan vaikuta tavoitteisiin, joita hiilensidonnalle ja hakkuille kummassakin maassa annetaan.
”Ruotsin suurempi hiilinielu johtaa korkeampaan vertailutasoon ja sitä myötä myös suurempiin tavoitteisiin hiilensidonnalle.”
Asikainen korostaa, että myös Ruotsissa käsitys metsien hiilinielusta on muuttunut voimakkaasti vuosien saatossa, kun laskentatapa on kehittynyt. Myös sikäläiset hiilinielut ovat supistuneet.
”Vuonna 2005 tehdyn kasvihuonekaasuinventaarion mukaan Ruotsin metsät sitoivat viisi miljoonaa tonnia hiiltä. Kun nielu laskettiin uudestaan tämänhetkisin perustein, päädyttiin siihen, että vuonna 2005 Ruotsin metsät sitoivat 60 miljoonaa tonnia hiiltä vuosittain. ”
Hän lisää, että uusimman inventaariojulkistuksen mukaan myös Ruotsin hiilinielut ovat supistuneet rajusti viimeisimpien viidentoista vuoden aikana
Laskentaan tulossa lukuisia tarkennuksia
Kasvihuonekaasuinventaariot tehdään EU:n antamilla säännöillä ja aikataululla, Asikainen korostaa. Seuraava inventaario julkaistaan ensi vuonna.
Viime talvena käyty keskustelu osoitti, että kasvihuonekaasujen laskentamalleissa ja lähtötiedoissa on puutteita, joita on kartoitettu maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta. Lisäksi valtio myönsi yli kahdeksan miljoonaa euroa Ilmatieteen laitokselle, Helsingin yliopistolle ja Lukelle rinnakkaisen kasvihuonekaasuinventaarion tekemiseen.
Läheskään kaikkia tarkennuksia ei saatane käyttöön ensi vuonna julkaistavaa inventaariota laskettaessa. Niinpä kiistely metsien hiilensidontakyvystä jatkuu.
Asikainen kannattaa metsänielusäätelyn yksinkertaistamista.
”Olisi vakavasti pohdittava, pitäisikö siirtyä nielutavoitteista metsien kokonaiskasvun ja siten bruttohiilensidonnan tavoitteisiin.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään