”Metsäisten EU-aloitteiden vyöry on ollut kova”

Kansainvälisten asiain neuvos Teemu Seppä ei pidä taksonomiajupakan lopputulosta Suomen metsätalouden kannalta kovin dramaattisena, ainakaan lyhyellä tähtäimellä.

Teemu Seppä toivoo, että EU:ssa voitaisiin sopia yhteisistä metsätavoitteistakin, mutta jättää keinot kansalliseen harkintaan. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

”Metsäisten EU-aloitteiden vyöry on ollut niin kova, että olen käytännössä työskennellyt edelleen EU:n metsäasioiden parissa”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansainvälisten asiain neuvos Teemu Seppä. Hänen oli tarkoitus siirtyä muutama vuosi sitten EU:n metsäasioiden parista muiden kansainvälisten metsäasioiden pariin

Tällä hetkellä Seppää työllistää etenkin Euroopan komission valmistelema kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli niin sanottu EU-taksonomia. Tavoitteena on luoda kriteerit sille, millaiset sijoituskohteet ovat ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä.

Suomessa tunteita on herättänyt komission ehdotus luokittelujärjestelmän ilmastokriteereiksi. Varsinkin metsäalalla ollaan sitä mieltä, että komissio puuttuu kriteereissä metsätalouden osalta liikaa kansalliseen päätöksentekoon.

Yksittäisellä metsätilalla harjoitettava metsätalous ei kriteerien mukaan esimerkiksi olisi kestävää, jos tilalle ei ole laadittu mallin mukaista metsäsuunnitelmaa. Lisäksi kriteerit edellyttävät niin sanottua ilmastohyötyanalyysiä kaikilta yli 13 hehtaarin suuruisilta metsätiloilta.

Sepän mukaan varsinkin ilmastohyötyanalyysiin liittyy haasteita.

”Metsänomistajan täytyisi osoittaa, että metsätalous on tuottanut metsätilalla enemmän ilmastohyötyjä sen jälkeen, kun luokittelujärjestelmä otettiin siellä käyttöön kuin ennen sitä. Ei se mahdotonta ole, mutta nostaa toiminnan vaikeusastetta.”

Vaikutuksia puukauppaan?

Suomi päätyi lopulta äänestämään ilmastokriteerejä vastaan, ja samoin teki puolet EU-maista. Riittävän moni maa ei kuitenkaan vastustanut kriteereitä, joten ne astuvat voimaan vuoden 2022 alusta.

Seppä ei pidä lopputulosta Suomen metsätalouden kannalta kovin dramaattisena, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Kriteerien noudattaminen on periaatteessa vapaaehtoista, joten suomalaisten metsätalouden harjoittajien pitää päättää, otetaanko ne käyttöön vain ei.

Käytännössä taksonomia ei ole kaikille vapaaehtoista. Luokittelujärjestelmässä linjattiin jo vuonna 2019, että esimerkiksi suurten metsäteollisuusyritysten pitää jatkossa raportoida, miten suuri osuus niiden hankkimasta puuraaka-aineesta tulee sellaisista metsistä, joita on hoidettu luokitusjärjestelmän mukaisesti. Tämä ei ole vapaaehtoista, vaan tulee osaksi EU:n lainsäädäntöä.

”Merkittävä osa suomalaisesta puunhankinnasta on raportointivelvollisuuden piirissä, ja tulevaisuudessa entistä pienemmät yritykset ovat raportointivelvollisia”, Seppä arvioi.

Yritysten raportointivelvollisuus ei vielä tarkoita sitä, että metsänomistajien pitäisi alkaa noudattaa ilmasto- ja ympäristökriteerien mukaista metsätaloutta. Käytännössä kuluttajien ja rahoitusalan toimijoiden voi kuitenkin olla vaikea ymmärtää, miksei suomalainen metsätalous olisi luokittelujärjestelmän mukaisesti kestävää. Se voisi johtaa siihen, että yksityinen raha ei ohjautuisi suomalaiseen metsäteollisuuteen, vaan jonnekin muualle.

”Voi olla, että metsäteollisuus alkaa jossain vaiheessa maksaa enemmän taksonomian mukaisista puista.”

Kriteerit monitulkintaisia

Sitä, miten ilmastokriteerit lopulta vaikuttavat Suomen metsätalouteen, on vaikea ennakoida. Ministeriössä odotetaan edelleen komission vastauksia siihen, mitä kriteerit käytännössä tarkoittavat.

”Kriteerit ovat monitulkintaisia. Komissio tuskin itsekään tietää, miten niitä pitäisi tulkita”, Seppä sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä kirjauksen, jonka mukaan metsätalous ei saa heikentää sellaisia maita, joiden hiilivarasto on suuri.

”Puhutaanko tässä turvemaista? Tarkoitetaanko sitä, että metsätaloutta ei saa harjoittaa turvemailla vai sitä, että metsätaloutta saa harjoittaa, kunhan kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi siihen, että hakkuut tehdään talvella?”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 8/2021.

Kommentit (2)

  1. Gla

    ”Voi olla, että metsäteollisuus alkaa jossain vaiheessa maksaa enemmän taksonomian mukaisista puista.”

    Aika naivi näkemys. Ei tuo lisäarvoa nykytilanteeseen verrattuna tuo, eikä mahdollinen lisäarvo ainakaan kantohintoihin päädy. Pikemminkin riskinä on kantohintojen lasku, koska yritysten byrokratia eli kiinteät kulut lisääntyy ja kriteerien ulkopuolelta tulevan puun hinnan laskulle on peruste.

  2. Taksonoomia on mustatuntuu- piiperöintiä, jossa mukana hääräävät meidän pinonpolttajat. Varmaa on, että tarkoitus on nakertaa Suomen metsätaloutta kaikissa yhteyksissä. Suurin lehti on mukana nälvimässä päivittäin.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut