Metsänomistaja | Yhteismetsä kuin yritys

Tai yritys, joka on yhteismetsä. Leppämäen yhteismetsä haluaa Suomen suurimmaksi.

Iijoen kevättulvan aikana Samu Leppänen matkaa Leppämäen yhteismetsän pääkonttorille veneellä. (Kuvaaja: ANTTI J. LEINONEN)

Ennätysnopeasti kasvanut Leppämäen yhteismetsä on luonteeltaan jotain perheyhteismetsien ja rahastoyhteismetsien väliltä.

”Kyse on metsäsijoittamisesta, jonka yhtiömuodoksi valittiin yhteismetsä”, toiminnanjohtaja Samuli Leppänen tiivistää.

Osakkaita on kolme, eikä lisää oteta, eli yhteismetsä ei laajene liittymisten kautta. Toiminnanjohtaja tuo metsätalousinsinöörin ja metsällisen työhistorian myötä karttuneen metsäosaamisen.

Kaksi muuta osakasta Mikko Leppänen ja Tatu Mäkimartti ovat hankkineet kannuksensa liike-elämässä, ja heiltä tulee sekä liiketoiminta-ajattelua että sijoitettavaa pääomaa.

Tavoite ei ole enempää eikä vähempää kuin kasvaa maan suurimmaksi yhteismetsäksi – siis kasvamalla kasvaneiden joukossa, valmiiksi isoina perustetut poislukien.

Tilakauppaa lähes viikoittain

Yhteismetsä on perustettu vuonna 2016 muutamalla sadalla hehtaarilla, ja viime vuonna saavutettiin 6 000 hehtaarin rajapyykki. Lähes kaikki tilat on ostettu julkisesta myynnistä.

”Kun ostetaan tuhannesta puoleentoista tuhatta hehtaaria vuodessa, niin se tarkoittaa tilakauppaa suunnilleen joka toinen viikko”, Leppänen kertoo.

”Sijainti, sijainti ja sijainti”, hän luettelee ostokriteerejä. ”Sijainti suhteessa teollisuuteen ja tiestöön.”

Yhteismetsän kotipesä on Pudasjärvellä, mutta tiloja on hankittu Hämeenlinnasta napapiirille.

”Jos tavoitteena on kasvaa, niin keskittymiä ei pysty kokoamaan, vaan pitää ostaa sieltä mistä myydään.”

Pienemmän pään kohteista Leppänen tekee tarjouksen näkemättä, mutta yli sadan tuhannen euron kohteet edellyttävät maastokäyntiä.

”Tarkastus- ja suunnittelukierrokset ovat pitkiä muutaman päivän reissuja. Kilometrejä voi kertyä tuhatkunta päivässä. Lisäksi apuna on luotettujen asiamiesten verkosto.”

Takaisinmaksuaika kymmenisen vuotta

Hankintojen rahoitus tulee luototuksena osakkailta ja pankeilta. Yhteismetsä ei ole jakanut tuotto-osuuksia, vaan tuotto on käytetty ostoihin.

Tilojen hintataso on noussut oleellisesti viidessä vuodessa.

”Hinnat alkavat olla sillä tasolla, että mietityttää. Alussa neljä tarjousta viidestä meni läpi, nykyään yksi viidestä.”

Leppäsen peukalosääntö on, että tilan tulisi maksaa itsensä kymmenessä vuodessa. Ostotilojen kuviokoot voivat olla mitä tahansa, mutta niitä pyritään järkeistämään kahden–kolmen hehtaarin kuvioiksi.

”Ostettu tila pannaan kaikin puolin kerralla kuntoon, ja seuraavan kerran sinne on tarvetta palata 7–8 vuoden kuluttua.”

Kannattavuus lannoittamalla

Yhteismetsän puukauppatuloista neljännes sijoitetaan metsänhoitoon. Leppänen korostaa, että kannattavuus tehdään lannoittamalla, joka on ylivertaisesti tuottavin metsänhoitotoimi.

”Se lisää kasvua, mutta ennen kaikkea lyhentää kiertoaikaa ja hakkuiden väliä.”

Yhteismetsä lannoittaa käytännössä kaikki puolukkatyypin kankaita myöten. Resepti on selkeä: booria ja typpilannoitteita kivennäismaille, boorituhkaa turvemaille.

Paras lannoitusvaikutus on rämemänniköissä, joissa tuhkalannoitus parhaimmillaan nelinkertaistaa kasvun.

”Räme voi olla hyvinkin kitukasvuinen, mutta pehmeälehtinen ja ruohoinen alikasvos kertoo vapaan typen runsaudesta ja kasvupotentiaalista.”

Toisaalta rämeillä myös osaamista tarvitaan eniten, sillä kaikki rämeet eivät ole hyviä rämeitä. Nahkealehtinen suopursukasvusto kertoo, että lannoitukselta ei pidä odottaa mahdottomia.

Turvemaiden tuhkalannoituksen vaikutus kestää pitkään, joten kerta tai kaksi lannoitusta kiertoajassa riittää. Kivennäismaat lannoitetaan kolme-neljä kertaa ensiharvennuksesta alkaen.

Kasvatetaanko puustoa vaiko pääomaa?

Metsätilan tuottoa voi parantaa myös ilman metsänhoitotoimia, liiketoiminnan opein.

Leppänen esittää ajattelunsa rautalankamallina, että jos on neljän hehtaarin tila päätehakkuuta lähentelevällä puustolla ja siinä neljä hehtaarin kuviota…

”…niin joku voi ehdottaa harvennusta, toinen parempien hintojen odottamista, mutta itse päätehakkaisin yhden hehtaarin ja ostaisin neljä hehtaaria nuorempaa metsää tilalle.”

Perustelu menee niin, että jos jokainen hehtaari kasvaa viisi kuutiota vuodessa, niin yhden hehtaarin hiukan ennenaikainen päätehakkuu nostaa kokonaisuuden kasvun neljän hehtaarin 20 kuutiosta seitsemän hehtaarin 35 kuutioksi ilman, että on laitettu yhtään rahaa lisää.

Leppäsen mukaan turhan usein katsotaankin, että puustohan kasvaa vielä, kun sen sijaan pitäisi katsoa, miten pääoma kasvaa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi, että aikaisin tehty päätehakkuu voi olla perusteltu, jos tilin sijoittaa otollisen kohteen lannoitukseen.

”Kun jatkuvasti hakataan huonoimmat pois ja panostetaan parhaisiin, niin tila kehittyy.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut

TES

Kuvat