MTK virtaviivaistaa luottamuselimiään. Laajassa organisaatiouudistuksessa järjestö yhdistää metsävaltuuskunnan ja metsäjohtokunnan uudeksi metsäneuvottelukunnaksi.
Sekä metsäjohtokunnan että metsävaltuuskunnan jäsenet edustavat pääosin metsänhoitoyhdistyksiä.
Nykyisessä metsävaltuuskunnassa on 66 jäsentä ja metsäjohtokunnassa 12 jäsentä. Neuvottelukunnan koon ennakoidaan asettuvan näiden väliin.
Metsäneuvottelukunnan puheenjohtajasta tulee jatkossa MTK:n metsäedunvalvonnan johtava toimija. Nykyisin tämä rooli on metsävaltuuskunnan puheenjohtajalla.
Uuden metsäneuvottelukunnan valintatapaa ei vielä ole vahvistettu, mutta metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajien kokouksella tullee olemaan keskeinen rooli neuvottelukunnan valinnassa.
Uudistuksessa yhteismetsät ovat menettämässä yhteisöjäsenen paikkansa MTK:n valtuuskunnassa sekä kaksi edustajaansa metsävaltuuskunnassa.
”Tämä ei tarkoita metsänomistajien äänivallan heikkenemistä. Tärkeiden sidosryhmien kuten yhteismetsien roolia pyritään vahvistamaan. Kahden vuotuisen valtuuskunnan kokouksen sijasta tarkoitus on rakentaa paljon tiiviimpi vaikuttamiskanava”, metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoo.
Vaikuttamiskanavalla Tiirola tarkoittaa kaavailtua metsäneuvottelukuntaa.
Johtokunnasta tulee hallitus
MTK:n ylimmässä päättävässä elimessä eli MTK:n valtuuskunnassa maataloustuottajat ovat vahvasti vallankahvassa. Tämä ei ole muuttumassa. Valtuuskunnassa on 55 tuottajaliittojen ja 20 metsähoitoyhdistysten edustajaa.
Metsävaltuuskunnan puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus MTK:n nykyisessä johtokunnassa. Metsäneuvottelukunnan puheenjohtajasta on tulossa uuden MTK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja siis äänivaltainen jäsen.
Metsäneuvottelukunnan lisäksi MTK:n uuteen organisaatioon kaavaillaan elinvoimaneuvottelukuntaa ja maatalousneuvottelukuntaa. Ne toimisivat MTK:n hallituksen tukena.
Osana organisaatioremonttia MTK:n johtokunnan nimi muutettaisiin hallitukseksi. Hallitukseen kaavaillaan kolmea varapuheenjohtajaa, joista yksi keskittyisi metsäkysymyksiin. Tältä osin metsänomistajien asema vahvistuisi.
MTK:hon on tarkoitus perustaa myös luottamusneuvosto, jonka jäseniksi tulisi 14 metsänhoitoyhdistysten ja 14 maakunnallisten MTK:n tuottajaliittojen edustajaa.
MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallinin mukaan tavoitteena on luottamushallinnon yksinkertaistaminen, läpinäkyvyyden lisääminen ja eri toimielimien työnjaon selkiyttäminen.
”Tavoitteena on ollut vähentää päällekkäisyyksiä ja varmistaa, että jäsenistön ääni kuuluu päätöksenteossa aiempaa tehokkaammin. Yleinen havainto on ollut, että ns. yhteisten asioiden määrä maa- ja metsäsektorin välillä on vahvassa kasvussa”, Wallin sanoo.
Uusi hallintomalli tulee käyttöön vuonna 2028, jos valmistelu etenee suunnitellusti. Uudistus on hyväksyttävä kahden kolmasosan äänienemmistöllä kahdessa MTK:n valtuuskunnan kokouksessa.
Korjattu metsävaltuuskunnan puheenjohtajan rooli klo 14.20.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
