Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Maan-, eli käytännössä Suomen oloissa, metsänomistajalla on oikeus päättää, kuka hänen maillaan saa metsästää ja mitä lain sallimia eläinlajeja on mahdollista pyytää.
Eduskunta on parhaillaan tekemässä päätöstä alueellisiin kiintiöihin perustuvan sudenmetsästyksen aloittamisesta ensi vuoden alussa. Lakimuutos on aiheuttanut polemiikkia etenkin, kun eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta lisäsi yllättäen myös karhun ja ilveksen kiintiömetsästettävien lajien joukkoon mietinnössään tällä viikolla.
Jos uusi kiintiömetsästysmalli tulee voimaan, onko metsänomistajalla edelleen oikeus päättää sudenmetsästyksestä?
”Kyllä se menee niin, että niitä lajeja saa metsästää, joille on lupa metsästysvuokrasopimuksen mukaan. Kiintiömetsästys ei tuo tähän mitään muutosta”, vastaa MTK:n kenttäjohtaja ja riistavastaava Timo Leskinen sähköpostitse.
Yleinen käytäntö on, että metsänomistaja vuokraa metsästysoikeuden eteenpäin metsästysseuralle tai -seurueelle. Syynä on esimerkiksi se, että hirven pyyntilupia myönnetään vain yhtenäisille yli 1 000 hehtaarin suuruisille alueille.
Metsänomistajan on mahdollista valita metsästysvuokrasopimuksessa, vuokraako hän metsästysoikeuden esimerkiksi kaikkeen metsästykseen tai vaikka vain hirvieläimille, villisioille ja petoeläimille. Sopimuksessa on myös mahdollista määritellä, minkä eläinlajien metsästystä vuokraoikeus ei koske.
”Aikaista lähteä tuollaisia meidän puolesta pohtimaan”
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi, vaikuttaako kiintiömetsästys toteutuessaan mitenkään siihen, minkä eläinlajien metsästysoikeuden maanomistaja on vuokrannut eteenpäin? Jos metsänomistaja on sallinut metsästysvuokrasopimuksessa esimerkiksi vain hirvieläinten ja villisian metsästyksen eikä suurpetojen metsästystä, suden kiintiömetsästys ei ulotu omalle maalle?
”Nyt on aikaista lähteä tuollaisia meidän ministeriön puolesta pohtimaan”, Niemi vastaa sähköpostitse.
Niemi kertoo, että ennen kuin mahdollinen alueellinen kiintiömetsästys alkaa, on asiasta säädettävä valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi metsästyslain muutos on saatava lopullisesti voimaan.
Vanhat metsästysvuokrasopimukset kannattaa päivittää
MTK:n Timo Leskinen kannustaa maanomistajia tarkistamaan, että sekä suurpetojen että villisian metsästysoikeudet ovat metsästysvuokrasopimuksissa kunnossa. Pitkään voimassa olleissa vanhoissa metsästysvuokrasopimuksissa kyseiset kohdat on usein unohdettu.
”Jos vanhassa vuokrasopimuksessa on päivitystarvetta kannattaa uusi vuokrasopimus tehdä MTK:n, SLC:n ja Suomen Metsästäjäliiton yhdessä laatimaa sopimusmallia hyödyntäen. Siinä sopimukseen liittyvät yleiset sopimusehdot on mietitty myös maanomistajan näkökulmasta parhaiten”, Leskinen kertoo.
Susia on siellä, missä on peuroja ja kauriita
Suomen luonnonsuojeluliitto ilmoitti heti maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösten jälkeen kantelevansa metsästyslaista Euroopan komissiolle, jos metsästyslaki tulee voimaan nyt esitetyssä muodossa. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää muistuttaa, että Suomen runsain susikanta on muodostunut tällä hetkellä Lounais-Suomeen osin ihmisen vaikutuksesta.
Susien määrän lisääntymistä on edesauttanut pääasiassa se, että valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita on tarjolla saaliiksi mielin määrin. Halmeenpään mukaan pienten hirvieläinten epänormaalin suurta kannan kokoa ylläpidetään ruokkimalla niitä asutuksen ja viljelysten läheisyydessä.
”On siis myös pitkälti ihmisen aiheuttama tilanne, että susia tavataan asutuksen liepeillä etenkin Lounais-Suomessa, siellä missä hirvieläinten ruokintapaikatkin ovat. Susi tulee saaliseläinten perässä.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Pitäisikö koko metsästysoikeusasia muuttaa kokonaan? Nyt metsästys on harvojen oikeus kun maanomistaja päättää asiasta. Valtion maat ovat kaikkien Lapissa asuvien oikeus, vaikka heillä olisi oikeus myös oman seuran maihin. Pitäisikö valtion maat pyhittää seurattomille metsästäjille joilla ei muuten ole mahdollisuutta metsästää? Tietenkin he joilla tämä oikeus on, vastustavat rankasti. ”Näin se on aina ollut.” No mutta jos ei olisikaan? Vielä radikaalimpi ehdotus olisi se, että metsästys olisi kuin marja- tai sienenkeräys, eli joka miehen oikeus? Todellisuudessa tämähän on noin 200 kansanedustajan päätettävissä. Suurin osa ei ole kiinnostunut asiasta, joten hyvin voisivat painaa vihreää..
Metsänomistajan ei kannata antaa lupaa edes pienpetojen metsästykseen, sudesta ja ilveksestä puhumattakaan. Jopa kettu vähentää kauris/peurakantaa jopa 50% syömällä vastasyntyneitä vasoja. Ilves ja susi vähentävät sitten pieneiä hirvieläimiä vielä tehokkaammin ja susi jopa hirviä ja villisikoja. Pienet hirvieläimet syövät havupuiden taimet ja katkovat lehtipuiden taimia. Isommaksi ehtineiden puiden kasvu saattaa huomattavasti häiriintyä sarvien hankausjäljistä.
Susien metsästys on varsin kannatettava ja hyvin tarpeellinen asia. Nyt monet yksityismetsänomistajat ovat jo vieraantuneet petovaaran vuoksi omistamista metsistään ja tämä haittaa jo aiheellisia metsien hoitotoimia. Tämä on suurempi tosiasia, kuin edes halutaan tiedostaa.
Jos jollakin on metsissään hirvieläimiä liikaa, oikea keino on lisätä niiden metsästystä ja niistähän saisi riistalihaankin. Susista saa susiturkkeja, joten pauketta vain metsiin!