Maailmantalouden ja -politiikan yleinen epävarmuus heijastui viime vuonna selvästi myös kotimaiseen metsätilamarkkinaan. Se näkyi paitsi rahastojen ostojen hiipumisena, myös Suomen jakaantumisessa yhä selvemmin itään ja länteen. Itä-Suomen maakunnissa metsätilojen kysyntä on vähentynyt selvästi.
”Väistämättä tulee mieleen, että vaikuttaako geopoliittinen tilanne ja Venäjän läheisyys jo metsätilojen kysyntään Itä-Suomessa”, pohtii Metsätilat.fi:n toimitusjohtaja Esa Viitarinne.
Isossa kuvassa näyttää siltä, että markkina vetää edelleen vahvasti etelässä ja lännessä, mutta itä ja pohjoinen sakkaa. Metsätilat.fi:n tilastojen mukaan kysyntä oli merkittävästi muuta maata vaisumpaa Kainuun, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Yhtiö seuraa kysynnän kehitystä tarjousaktiivisuuden perusteella.
”Se, kuinka monta tarjousta per myytävä kohde saamme, kertoo kohtalaisen hyvin sen hetken kysyntätilanteesta. Itä-Suomessa on ollut viimeisen vuoden aikana myynnissä kohteita, joihin on tullut hyvin vähän tai ei lainkaan tarjouksia”, Viitarinne kuvailee.
Metsätilat.fi on Suomen johtava metsätilojen välittäjä.
Kanta-Hämeessä kysyntä kiivainta
Vilkkaimmin myytäviin tiloihin tehtiin tarjouksia Kanta-Hämeessä. Siellä myytävästä kohteesta tehtiin keskimäärin noin viisi kertaa enemmän tarjouksia kuin Kainuussa.
Kanta-Hämeen jälkeen aktiivisemmin tarjouksia tehtiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.
Koko maan mittakaavassa viime vuodelle leimallista oli myös kysynnän hiipuminen vilkkaan alkuvuoden jälkeen.
”Vuoden loppua kohden tarjousaktiivisuus kuitenkin vakiintui ja joulukuussa tarjousten määrä jälleen kasvoi, mikä kertonee kysynnän kääntymisestä nousuun”, näkee Viitarinne.
Rahastot heittivät ostohousut naulakkoon
”Viime vuonna merkille pantavaa oli, että rahastojen osuus metsätilakaupoissa väheni merkittävästi”, kertoo Viitarinne.
Metsätilat.fi:n tilastojen mukaan rahastojen osuus markkinasta oli vielä maaliskuussa 2023 kauppahinnoilla mitaten yli 50 prosenttia. Joulukuuhun tultaessa osuus oli romahtanut vain noin kymmeneen prosenttiin.
Vuoden lopulla yksityisten ostajien osuus metsätilakaupoissa nousi jo noin 70 prosentin tasolle. Myös ”muut yhtiöt” nostivat osuuttaan hieman rahastojen heittäessä ostohousut naulakkoon. Muilla yhtiöillä tarkoitetaan esimerkiksi yksityisten henkilöiden omistamia yrityksiä, joiden nimiin metsätiloja ostetaan.
Viitarinteen käsityksen mukaan moni yksityinen ostaja on vetäytynyt viime vuosina metsätilamarkkinoilta rahastojen kahmiessa metsähehtaareita omistukseensa kovilla tarjouksilla. Nyt tilanne voi olla yksityisten kannalta jo otollisempi.
”Yksityisten ostajien kannattaa olla aktiivisia ja tarjota rohkeasti, jos mieleinen kohde löytyy. Kaikki viittaisi siihen, että tarjontaa riittää tänäkin vuonna. Kohteita on reilusti myynnissä ja kevättä kohden vauhti taas kiihtyy.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Epärealististen metsärahastojen markkinahäiriköinti joutaakin loppua.
Korkojen nousu vaikuttaa osaltaan hiipuneeseen tilakauppaan.
Taloustilanne on muutenkin epävakaa, joten sijoittaminen jää monilta siinä vaiheessa sivuun. Sijoituksia nostetaan tilille, joten tämäkin vaikuttaa rahastojen intoon ostella metsiä.