Parikymmentä senttiä lisää kuidusta

Puukauppa on hieman piristynyt Lapissa, mutta kuitupuun ylitarjonta pienenee vasta uusien investointien myötä.

Puuston kasvu on Lapissa suurempaa kuin koskaan lähes satavuotisen mittaushistorian aikana. Kuitupuukauppa takkuaa runsaan puuntarjonnan vuoksi harvennusmetsissä. Kuvan ensiharvennusta odottava männikkö kasvaa Rovaniemellä. (Kuvaaja: Juha Ollila)

Puun kysyntä on parantunut hienoisesti Lapissa, vaikka päätöksiä uusien investointien toteutumisesta on saatu odottaa. Toteutuessaankin uudet tehtaat vaikuttavat hakkuisiin vasta ensi vuosikymmenellä, joten piristynyt vire on vielä tovin muiden tekijöiden varassa.

”Meri-Lapin sellu- ja paperitehtaiden perusparannukset ovat lisänneet puun käyttöä. Lisäksi Keiteleen sahatuotanto Kemijärvellä on päässyt täyteen vauhtiin”, kertoo MTK:n kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi.

Pohjoisen puun menekki on parantunut myös välillisten vaikutusten seurauksena. Vilkas puun kysyntä Pohjois-Ruotsissa ja Baltiasta Etelä-Suomeen tulevien puutoimitusten vaikeudet ovat kasvattaneet Lapin puuvirtoja.

”Puunhinnan nollaraja on siirtynyt Lapissa pitkästä aikaa kohti pohjoista. Tai ainakaan se ei ole enää laskeutunut etelämmäs”, Kokkoniemi sanoo.

Nollaraja tarkoittaa pohjoisessa alueita, joilla teollisuuspuulle ei ole ollenkaan kysyntää.

Vanhat lovet vielä täyttämättä

Äänekoskella viime syksynä käynnistyneen uuden biotuotetehtaan uumoiltiin piristävän puumarkkinoita pohjoista myöten. Niin on käynyt ainakin Kemin eteläpuolisella alueella, kertoo Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden metsäpäällikkö Jussi Pelimanni.

”On kuitenkin selvää, että kuitupuun kokonaiskäytön näkökulmasta Pohjois-Suomeen tarvitaan lisää puunjalostusta.”

Lapin puumarkkinoiden perusongelmaa – kuitupuun tarjonnan ja kysynnän epäsuhtaa – pienet kasvulukemat eivät vielä selätä. Nuorista metsistä olisi kaadettavissa runsaasti pienpuuta, mutta sitä käyttäviä tehtaita on puuvaroihin nähden liian vähän.

Pelimanni muistuttaa, että yksistään Stora Enson Kemijärven tehtaan lakkautus vuonna 2008 teki Pohjois-Suomen puun käyttöön yli miljoonan kuution loven.

Lievää hinnannousua

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kuitupuun keskihinnat nousivat viime vuonna Lapissa. Kokkoniemi kertoo, että päätehakkuilla tämä tarkoitti mäntykuitupuun kuutiohintaan 40 sentin lisäystä.

”Harvennushakkuissa, pois lukien ensiharvennukset, hintanousu oli mäntykuidulla kymmenen senttiä.”

Kuitupuun hintaan on ennustettu nousua myös tälle vuodelle, mutta suurista lukemista ei ole kyse, sillä muutaman prosentin kasvu tarkoittaa Lapin hinnoissa yhä joitakin kymmeniä senttejä.

Lapista olisi vara hakata taloudellisessa mielessä kestävästi vuosittain noin kaksi miljoonaa kuutiota ainespuuta nykyistä enemmän. Puuvarantojen suhteen tilaa on siis esimerkiksi Kemijärvelle kaavaillun sellutehtaan kokoiselle laitokselle.

Hakkuita on lisäksi mahdollista kasvattaa muualla Pohjois-Suomessa eli Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja puuvirrat liikkuvat yli maakuntarajojen.

”Lapin puun käytön kannalta tärkeää on, että jo olemassa olevat tehtaat ja sahat pyörivät täysillä. Mäntysahatavaran huono hintakehitys on tuntunut sahoilla, mutta siihen odotetaan parannusta”, Kokkoniemi arvioi.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 4/2018

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut