Hakkuurajat paukkuvat

Etelä- ja Itä-Suomen hakkuut ovat viime vuosina ylittäneet paikoin kestävät hakkuumahdollisuudet.

Varsinkin kuusta on hakattu jopa yli kestävien hakkuumahdollisuuksien. Vielä se ei kuitenkaan anna aihetta huoleen.

Puheet siitä, että hakkuumahdollisuuksia jää käyttämättä, voi eteläisen ja itäisen Suomen maakunnissa unohtaa. Hakkuumäärä ylitti vuonna 2016 kestävät hakkuumahdollisuudet niin Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa kuin Etelä-Savossa, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista.

”Jos puulla on kysyntää, hakkuumahdollisuudet kyllä käytetään”, sanoo Luken tutkija Jussi Leppänen.

Eniten puuta on hakattu Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Vuonna 2016 kestävät hakkuumahdollisuudet ylittyivät Kymenlaaksossa 13 prosentilla ja Etelä-Karjalassa 16 prosentilla. Kolmossijalla on Päijät-Häme, jossa ylitys oli seitsemän prosenttia.

Kestävät hakkuumahdollisuudet kertovat, miten paljon puuta voidaan vuosittain hakata ilman, että metsätalouden kestävyys vaarantuu. Leppäsen mukaan siitä, että kestävät hakkuumahdollisuudet ylittyvät yksittäisinä vuosina, ei ole haittaa. Jos ylitykset jatkuvat useita vuosia, on tilanne toinen.

”Silloin hakataan yhä nuorempia metsiä ja tukkikertymä ja puunmyyntitulot pienenevät”, Leppänen sanoo.

Kuusella kysyntää

Valtaosa hakkuumahdollisuuksien ylityksistä johtuu kuusikoiden hakkuista. Kuusella ylityksiä oli myös sellaisissa maakunnissa, joissa kestävät hakkuumahdollisuudet eivät muuten ylittyneet.

”Kuusella tilanne on ollut tämä jo pidempään. Kuusikoita hakattiin hyvän kysynnän vuoksi paljon jo metsäverotuksen siirtymäkaudella”, Leppänen sanoo.

Sitä, miten kauan kestävät hakkuumahdollisuudet kaikkiaan on ylitetty, Leppänen ei osaa tarkasti sanoa. Metsänhoitoyhdistysten korjaama puu otettiin täysimääräisesti mukaan Luken tilastoihin vasta vuonna 2015, joten sitä edeltävät luvut ovat puutteellisia.

”Hakkuumäärät putosivat vuonna 2009, ja sitä seurasi muutaman vuoden taantumajakso. Vuonna 2015 ja loppuvuoden säiden vuoksi myös vuonna 2017 puuta hakattiin vähemmän kuin vuonna 2016. Nyt hakkuut ovat taas nousussa”, Leppänen sanoo.

Ylitys hetkellistä

Metsänhoitoyhdistyksissä puhutaan kestävien hakkuumahdollisuuksien sijaan suurimmasta kestävästä hakkuusuunnitteesta.

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alueella hakkuusuunnite on ylittynyt parina vuonna. Yhdistyksen johtaja Markku Vaario arvioi, että kyse on muutaman vuoden hetkellisestä ylityksestä, jonka puumarkkinat aikanaan tasapainottavat.

”Hyvä, että metsänomistajat hyödyntävät hyvän suhdannetilanteen. Kun hakkuusäästöjä on kertynyt vuosikymmenten ajan, voidaan hakkuusuunnite muutamana vuotena ylittää.”

Samaa sanoo metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Jari Ursin.

”Kymenlaaksossa hakkuusuunnitteen mukaisia määriä on hakattu viimeisten kolmen neljän vuoden aikana. Aiemmin taso on ollut 80–90 prosenttia hakkuusuunnitteesta.”

Vaario huomauttaa kuitenkin, että laskennallisten hakkuumahdollisuuksien ja toteutuneiden hakkuiden vertaaminen ei ole täysin ongelmatonta.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 4/2018.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Kuvat