Ikkunan pokia ja designia oman metsän puista

Ruokoloiden metsän paras puu pidetään itse. Siitä valmistuu puusepäntuotteita kahdessa sukupolvessa.

20220117 Kuhmoinen, Finland. Vesa ja Sanna Ruokola tekevät puutöitä oman metsän puista. Monday 17. January 2022. / © SEPPO SAMULI Photo ID#: 202201170714

”LIIAN HYVÄ”. Lyijykynällä isoin kirjaimin kirjoitettu teksti mäntylankun päässä varastaa huomion. Kuivaa valmiiksi mittoihin sahattua puutavaraa on puusepänverstaan perällä runsas kymmenen kiintokuutiota, mutta vain yksi on ansainnut näin ylevän merkinnän. Sillä varmistetaan, ettei puusta vahingossa tehdä mitään, mikä jää valmiissa tuotteessa piiloon.

”Se on molemmin puolin oksaton lankku. Se on harvinaisen hyvä”, selittää puuseppä Vesa Ruokola.

”Sitä ei siis raaskita käyttää kolmeenkymmeneen vuoteen”, jatkaa Ruokolan tytär, puuseppä Sanna Ruokola pieni hymynkare kasvoillaan.

Vesa Ruokola on työskennellyt puuseppänä omassa yrityksessään Ruokolan Puu Oy:ssä jo lähes neljäkymmentä vuotta. Päijälässä Kuhmoisissa sijaitseva verstas on rakennettu vuonna 1989 Ruokolan kotitilan maille Pukarajärven rannalle.

Käyttövalmiiseen sahatavaraan tehdyt merkinnät helpottavat kuhunkin tuotteeseen sopivimman puutavaran löytymistä. (Kuva: Seppo Samuli)

Kuudensadan neliön suuruisessa lämpimässä verstashallissa on tilaa useammalle puusepälle. Viimeiset viisi vuotta tytär Sanna Ruokola on valmistanut verstaalla omaa Ruoko design -nimellä kulkevaa huonekalu- ja pientuotemallistoaan. Myös perheen nuorin poika työskentelee verstaalla isänsä apuna.

Aikaisemmin verstaalla tarvittava puu ostettiin lähialueen metsistä. Kahdeksan vuotta sitten Vesa Ruokolan vaimolle kuitenkin siirtyi suvun metsää Päijänteen rannalta Korpilahdelta. Nykyään suurin osa puusta tuleekin perheen omasta metsästä. Sieltä myös laadultaan liian hyväksi rankattu lankku on peräisin.

Kaksi rekkakuormaa kerralla

Vaatimukset puulle ovat kovat, sillä Vesa Ruokola valmistaa pääasiassa ikkunankarmeja ja ovia. Ensimmäisen ikkunanpokan mies teki jo teini-iässä, joten hän tietää kokemuksesta, minkälaista puusta paras ikkunankarmi syntyy. Etenkin ikkunan ulkopokiin kelpaa vain tiheäsyinen oksaton mänty. Sisäpokissa välttää harvasyisempi nopeammin kasvanut puu, sillä sen ei tarvitse samalla tavalla kestää säitä ja sateita.

Vesa Ruokola käy itse valitsemassa metsästä kaadettavat rungot. Männyistä parhaimmat ovat sileäpintaisia ja kookkaita, jolloin oksatonta puuta on yleensä mahdollisimman paljon.

”Se olisi hyvä, jos ensimmäinen oksa olisi 15 metrissä tai siitä ylöspäin. Jos muutoin oksattomassa kyljessä on muhkuroita, sen tietää, että pinnan alla on heti kuiva oksa”, Ruokola kertoo.

Vastaavasti kovin iäkkäät puut saattavat aiheuttaa työstettäessä ongelmia. Niissä on herkemmin pihkataskuja, jotka saattavat paljastua vasta myöhäisessä vaiheessa ja pilata lähes valmiin tuotteen.

Verstaalle haetaan puuta noin kolmen neljän vuoden välein. Kerralla runkoja kaadetaan pari rekkakuormallista eli noin sata kuutiota. Yksittäisten puiden poimintaan Ruokola ei ole lähtenyt, vaan kerralla hakataan pieni, noin 150 rungon aukko. Korjuuapua puuseppä saa veljeltään, jolla on verstaan naapurissa metsäkoneyritys, metsäkoneita ja puutavara-auto.

Kuusi joutaa metsäfirmalle

Sadan kilometrin päässä verstaalta sijaitsevasta metsästä omaan käyttöön päätyy paitsi mäntyä myös koivua. Kuuset myydään pääasiassa metsäfirmoille, sillä kuusi on puusepäntyössä vaikea työstää ja oksikas tyvestä lähtien. Esimerkiksi ikkunoihin mänty on kuusta kestävämpi valinta.

Rungot tuodaan kokonaisina verstaan pihalle. Siellä Ruokola sahaa puut omalla sahalla valmiiksi käyttötarkoituksen mukaan ja kuivattaa sahatavaran ulkohalleissa. Jotta sahatavaraan ei tule ulkokuivauksesta värivikaa, puut kaadetaan talvella ja sahataan maalis-huhtikuussa.

”Kuivapohjaiset metsiköt menevät metsäyhtiöille kesäleimikkoina. Me emme koskaan kaada puuta kesällä omiin tarpeisiin.”

Puusepän käyttöön puusta kelpaa ensimmäinen ja toinen pölkky. Loppu menee rakennustavaraksi.

”Meillä on ollut kaikenlaista rakentamista aina. Voi olla, että myydään sahatavaranakin”, Ruokola kertoo.

Myös latvat, pieniläpimittainen puu ja sahanpuru käytetään hyödyksi. Ruokolan veljellä on hakelämmitys, mikä lämmittää myös puusepänverstaan sekä muutaman naapurin talon.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2022

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut