Hannun hintaseuranta: Metsätilojen hinnannousussa isoja maakuntaeroja

Metsätilojen hinnat nousivat viime vuonna voimakkaasti, mutta Hannun hintaseuranta löytää maakuntien väliltä merkittävää vaihtelua - suurimmat jopa naapurimaakuntien väliltä.

Lumista metsää on vaikea arvioida. Kuva: Hannu Liljeroos
Maakunta Kaupan
kpl
Myyty
kpl
Myyty
ha
Taimi-
kot, %
Hakkuu-
kypsät, %
Puusto
m3/ha
Tukki-% e/ha e/m3 Hinta-
kerroin
Puusto-
kerroin
Varsinais-Suomi 17 15 238 21 31 138 39 6748 49 1,13 1,32
Satakunta 17 9 194
Häme-Uusimaa 31 23 528 25 20 131 45 7799 59 1,23 1,50
Etelä-Karjala 28 24 523 36 15 104 35 5119 49 1,03 1,33
Kymenlaakso 37 26 649 23 12 125 41 6141 49 1,08 1,27
Pirkanmaa 77 66 1949 20 13 123 39 6770 55 1,26 1,49
Etelä-Savo 47 42 1103 29 16 126 44 6973 55 1,05 1,30
E- ja K-Pohjanmaa 125 108 2555 23 12 100 26 3654 37 1,08 1,27
Keski-Suomi 81 59 1719 23 13 113 34 5261 47 1,04 1,21
Pohjois-Savo 80 70 2937 22 11 116 34 5779 50 1,06 1,22
Pohjois-Karjala 93 92 2705 22 15 124 32 5206 42 1,03 1,21
Kainuu 69 65 2777 20 10 92 24 2804 31 0,98 1,10
Pohjois-Pohjanmaa 141 116 4289 20 10 87 20 2506 29 1,04 1,21
Lappi 96 77 4216 24 11 72 18 1832 25 1,05 1,21
Koko maa 939 792 26382
lisäys tammikuu 89 133 4803

Hannu Liljeroos on koostanut ylläolevaan taulukkoon metsätilakaupat viimeksi kuluneelta puolivuotiskaudelta eli aikaväliltä 1.8.2021-31.1.2022.

Tammikuussa Liljeroos kirjasti seurantaansa tammikuussa 89 uutta, edustavaa myyntikohdetta, mikä on tavanomainen määrä vuoden alussa.

Eniten tarjontaa on Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa. Joukossa on neljä kohdetta, joissa hintapyyntö on päälle 300 000 euroa (Multia 75 ha, 390 000 €; Rovaniemi 202 ha, 350 000 €; Kangasniemi 42 ha, 326 000 € ja Tuusniemi 70 ha, 315 000 €).

Uusia kauppoja tammikuussa tehtiin 133, mikä on selvästi vuodentakaista enemmän. Kainuun kauppaluku 18 on suurin, sitten tulevat Pohjois-Karjalan 17 ja Pohjois-Pohjanmaan 16.

Tammikuun kaupoissa käytettiin ostorahaa noin 21 miljoonaa euroa, ja niissä vaihtoi omistajaa noin 4 800 hehtaaria metsämaata. Metsämaahehtaarin keskihinnaksi tulee 4 380 euroa.

Tammikuun suurimmat kaupat

Allaolevassa taulukossa ovat tammikuun suurimmat julkiset kaupat. Suurin kauppa sisälsi Ilomantsissa sijaitsevan 213 hehtaarin tilan lisäksi kaksi tilaa Pieksämäeltä. Myyjä ja ostaja olivat yksityisiä.

”Tammikuulle on ollut tyypillistä suuret kaupat. Onko niin, että niiden kaupanteko ajoitetaan tarkoituksella vuodenvaihteen yli?”, Liljeroos pohtii.

Sastamalan 71 hehtaarin kaupassa on mielenkiintoista, että yksityissijoittaja osti kahdella kaupalla neljä vierekkäistä tilaa ja myi ne yhtenä kokonaisuutena eteenpäin lyhyehkön omistusajan jälkeen.

kunta pinta-ala lähtöhinta kauppahinta hintakerroin ostaja
Ilomantsi 261 1780000 yksityinen
Kuopio 255 1100000 1437500 S-Pankin metsärahasto
Tuusniemi 133 805000 1051000 1,19 S-Pankin metsärahasto
Rantasalmi 123 800000 963000 1,18 S-Pankin metsärahasto
Mikkeli 65 420000 576960 1,21 UB Metsä
Sastamala 71 308000 521010 1,35 Metsä ja Puu I Ky
Kajaani 106 410000 451200 0,89 Security Forest Oy
Ilomantsi 86 365000 445200 1,11 Tornator Oyj
Miehikkälä 35 395000 437000 1,05 OP metsärahasto
Kuhmo 113 320000 396870 0,99 UB Nordic Forest Fund III Ky
Saarijärvi 184 230000 343910 0,97 UB Metsä
Orimattila 46 245000 342000 1,30 yksityinen
Kuhmo 107 298000 311700 0,79 S-Pankin metsärahasto

Instituutioiden kaupat

Instituutiosijoittajat tekivät tammikuussa 65 kauppaa eli puolet kaikista Liljeroosin seurannan kaupoista. Euroilla mitattuna niiden markkinaosuus on peräti 69 prosenttia.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan kauppamäärä on 17 ja niistä 15 meni jollekin instituutiolle. Eniten ostorahaa käytti S-Pankin metsärahasto. Luonnonperintösäätiö osti Posiolta 30 hehtaarin suuruisen tilan 103 000 euron kauppahinnalla.

Hintatason nousussa isoja maakuntaeroja

Edellisessä katsauksessa Liljeroos totesi, että metsämaan keskihinta oli viime vuonna koko maassa 4 045 euroa. Nousua edellisestä vuodesta kertyi peräti 19 prosenttia. Kun ottaa huomioon keskipuuston ja tukkiosuuden pienen kasvun, keskihinnan todellinen nousu on noin kaksitoista prosenttia.

Kauppahintoja seuraavan Mika Venhon (Suomen Sijoitusmetsät Oy) mukaan heidän koko maata koskeva markkinahintaindeksinsä nousi 10,8 prosenttia. Maanmittauslaitoksen asiantuntija Esa Ärölä vahvistaa, että heidän tilastoinnissa metsätilojen hehtaarihinta nousi viime vuonna 12 prosenttia.

”Maakuntakohtaisen hintatason kehitykseen vaikuttavat monet muuttuvat tekijät”, Liljeroos korostaa.

Kainuussa keskimääräinen puumäärä ja tukkipuun osuus pysyivät samoina 2020 ja 2021. Myös hakkuukypsien puustojen osuus oli molempina vuosina 9 prosenttia. Silti metsämaan hehtaarihinta nousi Kainuussa noin 18 prosenttia.

Pohjois-Savossa keskipuusto lisääntyi parilla kuutiolla ja tukkiosuus pysyi samana. Myös kehitysluokkien osuudet metsämaan alasta pysyivät entisellään. Metsämaan hehtaarihinta nousi Pohjois-Savossa myös noin 18 prosenttia.

Muissa maakunnissa keskeisten tunnuslukujen vaihtelua oli enemmän. Ottamalla huomioon puumäärän ja tukkiosuuden muutokset Liljeroosin arvio on, että hintataso nousi Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Häme-Uusimaalla, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa 10-14 prosenttia.

Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla hintataso nousi noin 7 prosenttia. Muissa Pohjanmaan maakunnissa hintataso nousi vain noin 3 prosenttia.

 

 

 

 

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus