Miltä tuntuisi harjoittaa metsätaloutta 14 kilometriä pitkällä metsäpalstalla, joka on kapeimmillaan vain 14 metriä leveä? Nykypäivänä käytännössä mahdottomalta, mutta pitkiä ja kapeita sarkoja Suomessa yhä riittää.
”Maanmittaus on aikoinaan rantautunut Suomeen Ruotsista, jossa pitkät ja kapeat kiinteistöt ovat yleisiä”, kertoo maanmittausinsinööri Matti Kekarainen Maanmittauslaitoksesta.
Pitkän mallisia kiinteistöjä on Suomessa aikojen saatossa jaettu moneen kertaan, mikä on lisännyt hankalien suikalepalstojen määrää.
”Isoja tiloja alettiin halkoa 1920–40-luvuilla. Halkominen pitkittäin on nähty helppona tapana jakaa palstoja tasapuolisesti.”
Halkomalla osapuolet saivat usein suurin piirtein saman verran samanlaista metsämaata. Jos kiinteistö on ulottunut esimerkiksi järven rantaan, on kaikille saatu myös suikale rantaviivaa mukaan.
”Hevosaikaan kapeilla palstoilla on puunkorjuukin onnistunut. Mutta nykyään ei ole tavatonta, että hakkuukone pitää viedä saman omistajan leimikolle viidestä eri kohdasta. Monesti on myös ylitettävä useita toisten omistamia metsätiloja, jotta omalle kiinteistölle päästään.”
Keskusteleva toimitus
Kapeiden palstojen haaste on tiedostettu metsänomistajien keskuudessakin. Asiaa on lähdetty ratkaisemaan tilusjärjestelyillä, joita Maanmittauslaitos organisoi. Parhaillaan tilusjärjestelyjä on käynnissä ainakin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa pitkulaiset tilat ovat yleisiä.
Tilusjärjestely voi lähteä liikkeelle joko maanomistajien tai Maanmittauslaitoksen esityksestä.
”Jos tilusjärjestelyyn on kiinnostusta, voimme tehdä maksuttoman metsätilusjärjestelyselvityksen. Siinä selvitetään hankkeen kannatusta sekä tehdään hyötylaskelma. Laskelmassa huomioidaan hankkeen kustannukset ja sillä saavutettavat hyödyt”, kertoo Kekarainen.
Jos hyötylaskelma osoittaa, että hanke on järkevä ja sille löytyy selvä kannatus, niin toimitus voidaan laittaa vireille.
Työ käynnistyy metsänomistajien haastatteluilla. Haastattelukierroksen perusteella tehdään ensimmäinen jakosuunnitelma.
”Tämän jälkeen järjestetään metsänomistajien kuuleminen. Suunnitelmaa korjataan palautteen perusteella ja tehdään toinen ehdotus.”
Myös toisesta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen, jonka perusteella laaditaan lopullinen jakosuunnitelma. Jakosuunnitelmasta voi valittaa maaoikeuteen.
Matti Kekarainen painottaa, että tilusjärjestely on keskusteleva, ei määräävä toimitus. Esimerkiksi uusjako oli luonteeltaan erilainen.
”Tilusjärjestely kestää useamman vuoden, mikä on hyvä asia. Näin osallisilla on mahdollisuus rauhassa tutustua suunnitelmiin ja asioista voidaan keskustella kasvotusten. Kun ihmiset huomaavat, että heidän toiveensa pyritään aidosti huomioimaan, niin hankkeet yleensä etenevät sujuvasti.”
Tasapuolinen tila-arvio pohjana
Tilusjärjestelyn pohjaksi koko hanke-alueen tiloille laaditaan maastotyönä tila-arviot. Kunkin omistajan kiinteistöjen arvot pyritään säilyttämään järjestelyssä lähellä alkuperäistä.
”Lähtökohtana on, että lähtötilanne ei saa muuttua metsän arvon osalta enempää kuin 20 prosenttia, jos maanomistaja ei sitä halua. Myöskään hakkuukypsän puuston määrä ei saa toimituksessa muuttua merkittävästi”, Kekarainen sanoo.
Hän luonnehtii tilusjärjestelyn tekemistä eräänlaiseksi tetriksen pelaamiseksi. Palaset koitetaan loksauttaa paikoilleen siten, että lopputulos on kaikkien kannalta järkevä.
100 euroa per hehtaari
Metsätilusjärjestelyllä pyritään tehokkaampaan metsätalouteen: yhtenäisemmät tilukset helpottavat metsänhoitoa ja puunkorjuuta, mikä voi alentaa kustannuksia ja lisätä tuloja.
Parempaan kiinteistörakenteeseen: selkeämpi ja tarkoituksenmukaisempi tilusrakenne voi lisätä kiinteistön arvoa.
Järjestely avaa yhteismetsämahdollisuuksia: tilusjärjestely voi mahdollistaa yhteismetsän perustamisen tai siihen liittymisen, mikä voi tuoda hallinnollisia ja taloudellisia etuja.
Omistusrakenne selkeytyy: tilusjärjestely voi auttaa selvittämään yhteisomistuksessa olevien tilojen omistuksia.
Kustannuksista valtio maksaa 75 prosenttia, metsänomistaja 25 prosenttia. Tyypillinen kustannus metsänomistajalle on noin 100 euroa per hehtaari.
Metsätilusjärjestelyissä käsitellään Suomessa metsiä vuosittain yli 2 000 hehtaaria.
Silloin kun palaset eivät osu täysin kohdalleen, liikkuu metsänomistajien välillä myös rahaa. Vaihtuvien tilusten arvojen erotus korvataan maanomistajien välisinä tilikorvauksina.
Tilusjärjestelyn yhteydessä on usein myös mahdollisuus liittyä yhteismetsään.
”Toimitusta helpottaa, jos alueella on yhteismetsiä, sillä niissä tilusjärjestelyihin suhtaudutaan yleensä positiivisesti.”
”Tilustetriksessä” voidaan huomioida myös metsänomistajien erilaiset tavoitteet.
”Jos joku on kiinnostunut esimerkiksi suojelemaan metsiä, voidaan tällaiselle omistajalle osoittaa suojeluarvoiltaan sopivia alueita.”
Luopuminen helpompaa
Kekarainen näkee tilusjärjestelyn mahdollisuutena myös kuolinpesille, joita metsänomistajista on merkittävä osa. Tilusjärjestely voi parhaimmillaan auttaa selvittämään yhteisomistuksessa olevien tilojen omistusuhteita.
”Emme koe näiden asioiden selvittämistä ylimääräisenä rasitteena, sillä joka tapauksessa ne tulisivat jossain vaiheessa Maanmittauslaitoksen käsiteltäviksi.”
Usein tilusjärjestelyn yhteydessä löytyy myös metsänomistajia, jotka haluavat luopua tilastaan. Tilusjärjestelyssä luopuminen onnistuu ilman, että kiinteistöstä tarvitsee tehdä kauppaa. Lisäksi tilan hankintameno-olettamana käytetään 80 prosenttia tila-arvion käyvästä arvosta, kun se normaalisti on 40 prosenttia. Tämä pienentää metsänomistajalle lankeavaa luovutusvoittoveroa.
”Nyt on järkevän kokoinen tila”
”Alussa oli kieltämättä ajatus, että mistään en haluaisi luopua ja omien maiden viereen pitäisi saada lisää maata”, kuvailee tervolainen metsänomistaja Ismo Oja tilusjärjestelyn lähtötilannetta.
Tieto Tervolaan suunnitellusta järjestelystä tuli muutama vuosi sitten Ojalle yllätyksenä. Hän päätti kuitenkin lähteä hankkeeseen ennakkoluulottomasti mukaan.
”Toki mielessäni oli esimerkiksi eräs kymmenen hehtaarin männikkö, josta en olisi ollut valmis luopumaan. Prosessin aikana omat ajatukset kuitenkin kypsyivät.”
Oja asuu Lapinniemen kylällä Tervolassa. Hänellä oli tilusjärjestelyssä mukana useita tiloja, joista muutamat olivat metsätalouden kannalta hankalan mallisia. Yksi oli 6,6 kilometriä pitkä ja kapeimmillaan vain 14 metriä leveä. Järjestelyssä hän luopui tästä tilasta ja sai vastaavasti metsää toisen omistamansa tilan vierestä.
”Nyt minulla on järkevän muotoinen ja aiempaa isompi metsätila lähelle metsätietä. Kokonaisuudessaan metsäpinta-alani kasvoi järjestelyssä noin 30 hehtaarilla. Lisähehtaareista piti tietysti maksaa.”
Puhtaalta pöydältä rajat helpompi piirtää
Oja on tilusjärjestelyyn kokonaisuutena tyytyväinen. Peltojen osalta omistus vaihtui toukokuussa ja metsien osalta elokuussa. Parhaillaan alueella on käynnissä maastotyöt, joissa uudet rajapyykit asennetaan ja rajalinjat avataan.
Tilusrakenne parani Ojan mukaan niin maa- kuin metsätaloudenkin näkökulmasta.
”Kulkuyhteydet ovat olleet hankalia. Puuta on kuljetettu jäädytettyjä piennarteitä pitkin ja metsäkuljetusmatkat ovat voineet olla helposti kaksikin kilometriä.”
Oja kokee, että oma aktiivisuus ja positiivinen suhtautuminen auttoivat itselle mieluisan lopputuloksen löytämisessä. Vanhoihin rajoihin ei kannata tilusjärjestelyssä ripustautua.
”Itsekin opin, että puhtaalta pöydältä uudet rajat on helpompi piirtää.”
Kaikki maanomistajat eivät lähteneet Tervolassa tilusjärjestelyyn mukaan. Joitain tiloja hankkeessa oli mukana ilman omaa suostumustaan.
”Kaikki eivät olleet tyytyväisiä lopputulokseen. Ainahan näissä on riski, että seuraukset voivat kantaa jopa vuosikymmeniä”, Oja pohtii.
Itse hän toivoo, että tilusjärjestely olisi voinut olla laajempi kokonaisuus.
”Miksei tilusjärjestely voisi olla vaikka koko kunnan laajuinen juttu. Tervolassa moni voisi saada leipänsä metsätaloudesta, jos tilarakenne olisi järkevä. Järjestely myös aktivoi esimerkiksi vanhoja kuolinpesiä metsäomaisuuden suhteen.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään