Ensimmäisen kerran havahduin asiaan kaksi vuotta sitten. Viisitoistavuotiaan kylvömännikön keskeltä pilkotti jotain punaista. Näky oli siinä määrin erikoinen, että piti marssia lähemmäksi tutkimaan asiaa. Kävi ilmi, että pihlaja oli taimikossani varttunut niin suureksi, että se tuotti marjoja.
Mitäkö tässä on ihmeellistä? Se, että siihen saakka käytännössä joka ikisen pihlajan, haavan ja rauduskoivun tilaltani oli syönyt hirvi. 40 hehtaarin tilalla yksikään pihlaja ei ollut kasvanut niin suureksi, että olisi tuottanut marjoja, vaikka olen koittanut vaalia taimikonhoitotöissä kaikkia lehtipuita sopivassa suhteessa.
Ihmeen taustalla lampaanrasva
Viikonloppuna aloin kartoittaa mahdollisia raivauskohteita tilaltani. Kävi ilmi, että taimikoissa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana uskomaton muodonmuutos. Vuosikymmenen alussa en olisi ikinä uskonut, että metsissäni kasvaa jonain päivänä nuoria ja terveitä lehtipuita. Neljän vuoden urakoinnilla olen saanut kokeiluluontoisesti jopa haavikon varttumaan 6–7 metrin mittaan.
Syy tähän kivijärveläisen metsän kasvun ihmeeseen on lampaanrasva, joka on tuotteistettu kymmenen litran pöntöissä myytäväksi hirvikarkotteeksi. Olen 4–5 vuoden ajan ruiskuttanut Tricoa taimikoihin joka syksy. Se on lopettanut hirvien ruokailun taimikoissa lähes kokonaan. Olen ruiskuttanut ainetta pääsääntöisesti vain kasvatettavien havupuiden latvoihin, mutta myös lehtipuut ovat alkaneet säästyä sorkkaeläimiltä.
Nyt kuivahkolla kankaalla kasvavassa kylvömännikössä oli ensimmäistä kertaa raivaustarvetta. Hirvien runtelemassa taimikossa on paljon aukkopaikkoja, joihin on noussut haapoja, koivuja ja pihlajia. Myös mäntyjä on syntynyt lisää.
Raivauksessa riittää pähkäilemistä. Jätänkö aukkopaikkoihin haavan, rauduskoivun vai metrin mittaisen männyn, kun hirviltä säästyneet männyt huitelevat jo kahdeksassa metrissä. Harmi, että tätä pitää miettiä 17 vuotta kylvön jälkeen, mutta ennen Tricon käyttöä ei lehtipuita kuviolle kasvanut lainkaan.
Viereisiltä kuvioilta tiedän liiankin hyvin, mitä ilman Tricoa on 30 vuodessa tapahtunut. Niillä kasvaa nyt noin tuhat puuta hehtaarilla. Puolet niistä on hirvien vikuuttamia mäntyjä, loput kuusia karuhkolla kasvupaikalla. Ensimmäistä harvennuskertaa saa odotella vielä ainakin 20 vuotta.
Käsittämätön ero
Yhden miehen kenttäkoe on osoittanut, että hirvillä on käsittämättömän suuri vaikutus paitsi puuntuotantoon myös metsäluonnon monimuotoisuuteen. Ero lehtipuiden kasvussa on Trico-käsitellyn ja käsittelemättömän alueen välillä käsittämätön. Vertailukohtaa voinee hakea Lapista, jossa jäkälää näkee vain aidatuilla piha-alueilla.
Mikä parasta perheen puolukanpoimijoiden, metsästäjien ja taimikonhoitajien kannalta, hirvikärpäsiä ei tilalla lennä juuri lainkaan. Tätäkin muutosta on vaikea uskoa todeksi, kun monin paikoin ympäristössä hirvikärpäsparvet käytännössä estävät metsässä liikkumisen syyskuulla.
Työlästä, kallista ja toimivaa
Taimikoiden käsittely Tricolla on tietysti työlästä. Se on myös kallista. Etenkin, jos palvelun ostaa. Se on kuitenkin ainoa todistetusti toimiva konsti hirvituhojen ehkäisyyn niin kauan, kun metsästäjät haluavat pitää hirvikannan nykyisellä tasolla.
Vaikuttaa siltä, että Tricolla voidaan saavuttaa tuloksia, joiden yhteiskunnallinen merkitys on sekä taloudellisesti että luonnon monimuotoisuuden kannalta mittava.
Yhden Helsinki Gardenin valtiontuen verran voisi hyvin runtata rahoitusta Tricon tutkimukseen. Hirvien kaatolupamaksuvarojen ylijäämääkin voisi junailla sekaan vähän.
Kysynnän kasvaessa moni metsänomistaja on jäänyt tänä vuonna ilman vuosittaista Trico-annostaan. Se on iso ongelma, sillä hoidon katkeaminen yhdeksikin vuodeksi voi tuhota vuosien urakoinnin yhdessä talvessa. Vai kestäisikö Tricon vaikutus kahden talven yli? Kuka tutkisi? Entä millaisella ruiskulla ja suuttimella Trico kannattaa levittää, jotta ainetta menee mahdollisimman vähän hukkaan? Tai kannattaako ainetta laimentaa?
Asiat kiinnostavat nyt monia metsänomistajia, kuten Metsälehden keskustelupalstalla käytävä keskustelukin osoittaa.
Lue myös
Vinkki sekametsää haluavalle – 1200 kuusentainta hehtaarille
”Puutteellinen ja epärealistinen” – Ennallistamissuunnitelmalle kylmää kyytiä
Ennallistamissuunnitelma täysin levällään, ”Ei tietoa pinta-aloista, euromääristä eikä vaikutuksista”
Sikarutto vähentänyt metsätöiden tekemistä – yhdistyksissä lomautuksia
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Jotta tässä asiassa olisi oikeus ja kohtuus vallitsevaa, yhteiskunnan hallinnoimien sorkkaeläinen tuhon estoon tuo Trico olisi saatava metsänomistajille maksutta.
Sen levitykseen olisi säädettävä omalla momentillaan riittävä Metka-tuki, jolla vieraalta ostettuna tai oma levitys kannattaisi.