Kaiken takana on metsäsuhde

Mediassa on keskusteltu kesän mittaan niin EU:n metsästrategiasta, metsäalan käpertymisestä, Evon tiedekansallispuistosta kuin PEFC-päivityksestä. Uutisten aiheena on ollut metsään liittyvä instituutio: metsästrategian, metsänhoidon, metsästyksen tai luonnonsuojelun periaatteet ja toimintalinjat, joita on kannatettu tai vastustettu.

Henkilökohtainen metsäsuhde vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme ympäristöämme. Esimerkiksi hoidettu talousmetsä voi merkitä taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia tai sitten uhkaa metsälajistolle – riippuen siitä, millaisia arvoja ja merkityksiä katsojan oma metsäsuhde sisältää. (Kuvaaja: Timo Kilpeläinen / Suomen Metsämuseo Lusto)

Instituutioita ylläpitävät ja toteuttavat ihmiset ja yhteisöt: metsänomistajat, metsäammattilaiset, metsästäjät, poliitikot, kansalaiset. Kukin meistä puolustaa ”omien” instituutioidemme mukaisia toimia ja tarvittaessa kritisoi muita.

Toiminnassamme vaikuttavat henkilökohtaiset metsäsuhteemme. Se, miten kukin meistä suhtautuu metsään, mitä siellä arvostaa tai kokee merkitykselliseksi. Metsäsuhteemme sisältää myös edellisten sukupolvien metsäsuhteista perittyjä arvoja ja merkityksiä. Omat kokemuksemme muokkaavat suhdetta edelleen. Henkilökohtaiset metsänhoidon, metsästyksen tai metsänsuojelun arvot ja merkitykset rakentuvat siten monien ihmisten, kokemusten ja tilanteiden vaikuttamana.

Teoillamme ja puheillamme toteutamme itsellemme tai yhteisöillemme tärkeitä arvoja ja merkityksiä, ja ehkäisemme mielestämme haitallisia asioita.

Ratkaisujen saavuttamiseksi on tärkeä kysyä osapuolten näkemyksiä ja työstää vaihtoehtoja, joihin yhdessä voidaan sitoutua. Toisinaan ajaudutaan konfliktiin, eikä ratkaisua saavuteta. Asioiden menestyksellinen hoitaminen onkin jatkuvaa konfliktien ennaltaehkäisyä. Silloin ei riitä, että osapuolilta kysytään, mitä haluat tai mitä mieltä olet. Pitää myös kysyä, miksi haluat tai olet sitä mieltä.

Pitää siis tutkia sekä oman että toisten toiminnan taustatekijöitä. Millainen on metsäsuhteeni? Entä sinun? Kuka tai mikä siihen on vaikuttanut? Mikä suhteessa saa vastustamaan tai kannattamaan metsästrategiaa, metsänhoitoa, metsästystä tai luonnonsuojelua?  Syvempi ymmärrys toiminnan vaikuttimista auttaa tuottamaan ratkaisuehdotuksia ja avaamaan niitä muille.

Jaana Laine (Helsingin yliopisto), Tuulikki Halla ja Reetta Karhunkorva (Itä-Suomen yliopisto)

Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke, rahoittajana Metsämiesten Säätiö

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito