Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäammattilaisissa kietoutuu henkilökohtainen eli ennen ammattilaisuutta muodostunut ja ammatillinen, koulutuksessa ja työssä rakentuva metsäsuhde. Molemmat vaikuttavat siihen, miten ammattilaisina toimitaan metsässä tai siihen liittyen.
Metsäkonfliktissa tunteet ovat aina läsnä ja vaikuttavat siihen monin tavoin. Tunteet kertovat, mitkä asiat metsissä ovat osapuolille tärkeitä ja vaalimisen arvoisia.
Ihmiset tarvitsevat kaupunkimetsiä, sillä ne tarjoavat vaihtoehdon kaupunkiympäristön vilinälle, ihmisten ja liikenteen runsaudelle. Metsässä voi hetken rauhoittua, hengittää.
Miten jatkuvapeitteiseen kasvatustapaan siirtyminen onnistuu ja mitä huomioita prosessissa kannattaa ottaa huomioon? Pentti kertoo blogitekstissään omasta kokemuksestaan 20 hehtaarin kohteella.
Uudessa blogisarjassamme Tuulikki Halla, Reetta Karhunkorva ja Jaana Laine käsittelevät kaupunkimetsiä, metsäkonflikteja, muuttuvaa metsäammattilaisuutta ja metsänomistajuutta sekä metsäsuhteisiin sisältyvää ylisukupolvisuutta.
Metsäalan asenteissa on tapahtunut kahdessa vuosikymmenessä mullistava muutos. Monen metsäyhtiön ja metsänhoitoyhdistyksen kahvipöydässä uskaltaa tänä päivänä ylpeänä kertoa, kuinka metsänomistajan kanssa yhdessä päätettiin rajata vapaaehtoisesti hieno luontokohde tai metson soidinpaikka hakkuiden ulkopuolelle.
Kiinnostus kuusenkerkkiä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina, ja niitä on kutsuttu jopa villiyrttien kuninkaaksi. Milloin kerkkiä kannattaa poimia ja kuinka ison kerkkäsaaliin päivässä saisi?
Annelin blogissa seurataan kansallispuumme koivun keväistä kukoistusta. Kuinka monta päivää aikaisemmassa koivun lehteen tulo on vuoteen 1846 verrattuna?
Tervaleppä kasvaa tukkipuuksi noin 25 vuodessa, mutta Suomessa myytävät leppäpaneelit ovat yleensä balttilaista perää. Kåre kertoo blogissaan toiveistaan kotimaisen leppäinnostuksen nostattamiseksi ja millaisia keinoja voidaan hyödyntää tervalepän onnistuneessa kasvatuksessa.
