› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,261 - 5,270 (kaikkiaan 5,325)
1 2 3 … 526 527 528 … 531 532 533

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 5.7.2026, 09:05

    Niinkö kuusiuskova uskoo, uudistaa sieltä rannikolta käsin, valtakunnan metsät keinollista uudistamista käyttäen. Kun tilastojen mukaan suurin osa metsistä taitaa olla vielä luontaista metsänhoitoa.

    MaalaisSeppo 5.7.2026, 09:26

    Sitä minä ihmettelen, että jotkut laskevat puukaupan rahoista myöhemmin saatavan tuoton metsätalouden hyväksi. Kyllä se on niin, että kun puukauppatulot tilille rovahtaa, niin yhteys metsätalouteen katkeaa. Poislukien tietenkin puukaupasta myöhemmin tulevat kulut, kuten uudistamiskulut ja lisäverot.

    Perko 5.7.2026, 09:27

    Ne trollit vain pyörittävät sitä samaa 70 vuotta vanhaa levyä ja samoja oppikirjalauseita,   joita selluteollisuus ukot on toistanut vuosikymmeniä.    Metsätalouden pelikentältä puuttuvat tällä hetkellä ne todelliset uudet innovaatiot, jotka yhdistäisivät modernin rahoitusmatematiikan ja käytännön korjuutekniikan.   Suorittava puoli kyllä jaksaa jauhaa kuutioista ja mottihinnoista, mutta keskustelusta puuttuu ymmärrys siitä, miten esimerkit.  Metsänomistajille niistä on 0llut  pelkkää tappioita.

    Todellinen valtakunnan innovaatio syntyy vasta silloin, kun uskalletaan katsoa sitä Einsteinin kuvailemaa keskinopeussyndroomaa silmiin ja romutetaan vanhat, korkotappioita tuottavat kaavat uusien dynaamisten ratkaisujen tieltä.

    PS ; ”lisäverona”  sijoitus  viiden %  mukaan on 30 vuodessa seitsemän tonnia tappiota ja sama aikaisesta  jk puusto kasvaa kaksikertaa  myyntituoton _neljä – 16  tuhatta euroa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.7.2026, 09:52

    jotkut laskevat puukaupan rahoista myöhemmin saatavan tuoton metsätalouden hyväksi

    Ei yleensä lasketa metsätalouden hyväksi, vaan ennemminkin huomioidaan omistajan koko taloustilanne päätöksenteossa. Jos omistajalla on muualla jokin hyvä sijoituskohde, avohakkuun suhteellinen houkuttelevuus kasvaa. Ekonomistit sanovat (jos olen ymmärtänyt oikein), että korko ei tule metsänomistajan päästä vaan sijoitusympäristöstä eli markkinoilta. Jos esimerkiksi pääomaturvattu määräaikainen sijoitus tuottaisi 5 %, matalan inflaation aikaan se olisi kilpailukykyinen metsään sijoittamiseen verrattuna. Toisaalta, jos metsänomistajalla on korkeakorkoisia lainoja, niitä kannattaa maksaa pois ennemmin kuin pitää rahaa metsässä.

    mehtäukko 5.7.2026, 10:15

    ”..huomioidaan omistajan koko taloustilanne päätöksenteossa..”.Tämä on ollut aikanaan mehtäukonkin paletin järjestely. Erilaisten yritystoimintojen keskinäisessä kirjossa joustavat järkevät siirrot ja muutokset ajoissa, tukivat kokonaisuuden onnistumista. Useinhan metsätalouden tuloista sijoittuu osa vaikkapa tie-investointiin. Jos se on järkevä, tuottoa tulee kauan monen muunkin kuvion kautta hyväksi tulevaisuudessa.

    Nostokoukku 5.7.2026, 10:36

    Taloustilanteeni voisi olla parempi, jos olisin sijoittanut rahani viisaammin kuin ostanut aikoinaan metsää. Tein nuorena 20 vuotta 11 kuukautta seitsemänpäiväistä työviikkoa ja onneton ostelin metsää. Jos olisin ostanut noilla rahoilla tuottavia osakkeita tai rahastoja, tuotto olisi voinut olla toisenlainen. Mutta mikään ei voita tunnetta, kun kävelee,istuskelee ja tehdä töitä omassa metsässä. Koskaan en ole saanut tuota tunnetta pankissa käydessä ja siellä vuoroa odottaessa. Päinvastoin, aina on ollut kylmä hiki niskassa ja paniikkikohtaus lähellä. Siis mieluummin metsää kuin rahastoja. Eikä sillä rahan tuotolla ole lähes seitenkymppiselle enää mitään merkitystä. Siis mieluummin metsää kuin osakkeita.

    mehtäukko 5.7.2026, 10:37

    ”Myös jk puusto pitäisi huomioida investointina”, on sitä mantraanne, jota väkipakolla ajetaan läpi. Jk metsän kasvatusta ei voi pitää investointina, sen varsinaisessa merkityksessä, jaksottaiseen metsänhoitoon sopivana/sovitettuna…”

    Kyllä Jojottaja sekoilee niin paljon kuin olla ja voi! Hän on toitottanut pitkin aikoja ”hybridimallien” soveltamista. Jaksollinen täystiheä puusto antaa nimenomaan jk-höyryn alussa sen valmiin pöydän, jota Jojottaja vuoroin kiittää tai kiistää. Hyvä kun  lukijatkin näkevät tämän epätoivon.

    Kaksoset, olette hävinneet pelin tasan 10-0.

    Kuusiuskova 5.7.2026, 11:27

    No, onneksi olen itse vielä nuori ja ehdin hankkia paljon lisää metsää, sillä se on ollut tosi varma sijoitus. Tosin on meilläkin rahastot ja osakkeet tuottaneet paremmin. Mut oma metsä on aina oma metsä, ja ehkä jälkikasvu joskus kiittää kuin iskä on hoitanut metsät hyvin, eikä pilannut niitä jk.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.7.2026, 11:57

    Hajautusmielessä metsä on ollut ja lienee vastakin erittäin järkevä sijoitus, ja huippusuhdanteissa hintojen ollessa tapissa myös hyvin tuottava.

    Perko 5.7.2026, 12:08

    Korkovaikutuksen jälkeen jaksollisen mallin todellinen vuotuinen tuotto tippuu noin 83 euroon hehtaarilta. Tasaisen vuotuisen tuoton (220 €)-vero ja korkorasitetun todellisen tuoton välinen ero on dynaamisen aikaviiveen syytä.  Koron vähennykseen eikä sijoituksen palautuseen juurikaa jää otettavaa.

Esillä 10 vastausta, 5,261 - 5,270 (kaikkiaan 5,325)
1 2 3 … 526 527 528 … 531 532 533