› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,271 - 5,280 (kaikkiaan 5,325)
1 2 3 … 527 528 529 … 531 532 533

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 5.7.2026, 12:17

    Mistä sit johtuu et pankkitilille tuleva raha on paljon isompi kuin sun mainitsemat summat??

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.7.2026, 12:33

    Se johtuu siitä että Perko laskee väärin. Uudistamisinvestoinnin tuotto on positiivista eikä negatiivista. Perko voi esittää tänne ihan konkreettisen korkolaskelman meidän arvioitavaksi, jos haluaa osoittaa jk:n paremmuutta. Imaginääriluvuilla eli kuvitelluilla luvuilla se ei oikein uskottavasti onnistu.

    Kuusiuskova 5.7.2026, 13:23

    Niinpä, oma pankkitili ei  valehtele.Ei siltä saa mitään konkreettista ja käytännön tietoa, se vaan jauhaa samaa liirum laarumia koko ajan ja haukkuu jaksollisen kasvattajia.

    Perko 5.7.2026, 14:01

    AJ voi itse sommitella tohtoritasoisen mallin, miulle riittää matematiikan perusteilla.  Tee omallesi  omavalvonta  ja syvä arviointi!

    Kansankielellä , kyse ei ole sen kummemmasta magiasta kuin siitä, että jos ”hautaa rahansa” maahan kymmeniksi vuosiksi, sille on saatava parempi korko kuin mitä pankki tai osakkeet tarjoaisivat. Muuten taloudenpito ei ole järkevää.

    Asiat on  esitetty ja laskettu jo satoja kertoja – kyse on loppujen lopuksi vain perusmatematiikasta, jonka jokainen velallinen ja sijoittaja tuntee omassa lompakossaan.

    En ole kenenkään  pakkitilejä arvioinut.  Vuosituotosta / ha  on ollut lukuja.  Miksi pitäisi  näille aukon”tietäjille”  jotain edes  selittää.

    Kuusiuskova 5.7.2026, 14:33

    Mutta herra Perko, minä en voi haudata rahaa maahan ja sanoa pankille et maksan Perkon kuvitteellisillä koroilla laskut, maailma ei vaan toimi niin. Kyllä minä osaan korko koroille ilmiön, siitä ei ole kyse. Mut metsänkasvatuksessa ainoat tulot jotka ratkaisee on ne mitkä saa, ei ne sun kuvitteelliset tulot joskus tulevaisuudessa. Ja oma kokemus on osoittanut että jaksollinen tuottaa varmemmin, nopeammin puuta ja samalla rahaa kuin jk. Näin toimii ainakin todellisuus meillä. Ja jk-metsä on alttiimpi tuhoille kuin jaksollinen kuin täytyy hakata niin harvaksi. Ja herran esittämät hurjat kasvulukemat, niillä ei ole todellisuudenpohjaa.

    Ja jälkikasvu on samaa mieltä, ne haluaa että jätän hyvin ja tehokkaasti hoidetut jaksolliset metsät heille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.7.2026, 15:29

    Metsän tuottoa tulee verrata vastaavan eli matalan riskin pääomaturvattuun sijoitukseen, ei pörssiosakkeisiin.

    Minun tarvitse mitään uusia malleja kehittää: kun noudattaa suurin piirtein Tapion metsänhoidon suosituksia niin hyvä tulee. Omin painotuksin saa metsänkasvatusketjun mieleisekseen.

    Makarov 5.7.2026, 20:18

    Metsän kasvatus ja sitä kautta kannattavuus perustuu yksityiskohtien osaamiseen ihan puunmyyntiä myöten. Silloin kun on tarkoitus lisätä pinta-alaa yksityiskohdat ratkaisevat myös tilojen kannattavat ostot. Pinta-alojen kasvaessa vielä ykstyikohtien osaaminen kertaantuu. Hyvin yksinkertaista mutta ei helppoa.

    Perko 5.7.2026, 22:06

    A j , ”Minun tarvitse mitään uusia malleja kehittää. ”  sitten olet noilla väittämillä ulkona  kokoaikaisesta kasvusta.  Kaiken moinen vedättely kiistoihin  on typeryyttä Tri  tasoiselta  tutkijalta.

    Metsäkeskuksen   mittaus näyttää  eräällä kuviolla  yli 700 € ha tuottoa, se toimii jatkuvana.

    suorittava porras suorittava porras 5.7.2026, 22:34

    70 vuodessa?

    Kuusiuskova 5.7.2026, 23:48

    Todella.

    Edelleen teoreettiset.. oman ilmoituksesi mukaan vähintään 1500€ jos kasvu kerran 23 mottia, onko kasvu yhtäkkiä puolittunut?

Esillä 10 vastausta, 5,271 - 5,280 (kaikkiaan 5,325)
1 2 3 … 527 528 529 … 531 532 533