› Keskustelut › Luonto › Ennallistaminen

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 176)
1 2 3 … 14 15 16 17 18

  • Ennallistaminen

    Lähetetty: 14.5.2026, 10:39

    Merkitty: 

    Ennallistamisesta keskustellaan nyt varmaan sen verran usein, että laitetaan sille oma ketju. Ennallistaminen liittyy läheisesti maankäytön muutokseen. Turpeennostoalue palautetaan kosteikoksi tai metsäksi, pelto kosteikoksi tai metsäksi, metsä muuttuu pelloksi tai rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Aletaanko metsäkadon aiheuttajilta vaatia kompensaatiota? Jos esimerkiksi Fingrid velvoitettaisiin kompensoimaan, saataisiin paljon rahaa ennallistamishankkeisiin.

    Piia Elonen kirjoittaa Hesarissa turvepeltojen ennallistamisesta otsikolla ”Veden paino”. Hyvässä artikkelissa on käyty haastattelemassa maitotilallista.

    Osa turvepeltojen ennallistamistavoitteesta voidaan saada kasaan vajaakäytöllä olevista pelloista. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että äskettäin turvepeltoja raivanneet kärsikööt yrittäjäriskin, mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Tilakokoja on kannustettu kasvattamaan. Lannan levitykseen tarvitaan tietty pinta-ala, eli jos eläimiä tulee enemmän, pitää olla enemmän peltoa. Peltojen poisto viljelystä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa kuten metsienkin ennallistaminen.

    Peltojen ilmastopäästöistä on saatu Ilmatieteen laitoksen hankkeessa uutta tietoa ja uusi mittausmenetelmä, joten voi olla että jatkossa voidaan tunnistaa paremmin runsaspäästöiset kohteet ja myös osoittaa päästövähennysten teho. Vesistöpäästöissä maatalousmaillakin on vielä paljon tekemistä rakenteisssa ja asenteissa. Maataloustuen ehdoilla voidaan kannustaa.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940076.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • Kuusiuskova 19.7.2026, 08:51

    Tällaista se on kuin koko ajan pitää suojella vaan enemmän.

    Gla Gla 19.7.2026, 09:01

    Nostokoukku: ”Mutta luonto tarjoaa sitä kasvuun mikä parhaiten tilanteeseen sopii. Kolme-viisi vuotta, niin pitkäänkin viljelyssä ollut pelto muuttuu lepikoksi, äkkiseltään tunnistamattomaksi paikaksi.”

    Luonto tosiaan päättää ja ainakin täällä viljelemättömillä pelloilla kasvaa satunnaisia lehtipuita tai pensaita, sen pidemmälle ei metsittyminen tai edes pusikoituminen useinkaan etene. Heinikkoon ei puut pysty taimettumaan.

     

    Gla Gla 19.7.2026, 09:06

    Visakallo: ”Rantojen koko ajan lisääntyvät suojakaistat ja vesialueiden muu harmaa metsittyminen ovat tuoneet mukanaan hyvinkin negatiivisia seurauksia:

    https://yle.fi/a/74-20236755”

    Yle: Hän [metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Ismo Laakso] uskoo, että lokkiluotojen kunnostaminen voisi houkutella lintuja takaisin järville ja siten vähentää lokkiongelmia kaupungeissa.

    Luonto tulee kaupunkiin ja se on ongelma? Se on ongelma, että kiinteistöt estävät lintua pesimästä rakennuksiin. Tällä on saatu mm. pulujen ja tervapääskyjen kannat romahtamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.7.2026, 09:19

    Sepelkyyhky on tullut pulun tilalle? Tervapääskyjä on myös näkynyt tänä kesänä paljon.

    Nostokoukku 19.7.2026, 09:21

    Näköjään puut pystyvät heinikkoonkin taimettumaan. Virkeitä lepakoita ja haavikoita on syntynyt, seassa aina hyvin myös koivua. Eikös leppä ja haapakin lasketa puuksi?

    Visakallo Visakallo 19.7.2026, 10:04

    Suomessa tapahtuu koko valtava määrä harnaata ennallistumista, jota ei tilastoida ilmeisestikään mihinkään. Onko nyt todella niin, että ilman kaivinkoneilla ryskäämistä ja rahan polttamista, ennallistumista ei katsota tapahtuvaksi? Sitten vielä ihmetellään, miksi tämä maa velkaantuu ja ihmisiltä loppuvat rahat!

    suorittava porras suorittava porras 19.7.2026, 10:10

    Pahinta on ,että tuottavaakin omaisuutta tuhotaan pysyvästi ennallistamisen nimissä. Kenen idea? Minne jäljet johtavat? Kukä/ mikä lopulta hyötyy?

    Nostokoukku 19.7.2026, 10:22

    Kyllä ne itsestään huomaamatta tapahtuvat ennallistumiset jäävät rekisteröitymättä. Niistä kun ei ole nappaskengät jalassa tehtyä suunnitelmaa eikä seurantaa. Ne eivät ole digitalisoituneet, niin niitä ei ole olemassa. Täällä syrjäkylillä alkaa puolet pelloista ja pihapiireistä olla ennallistanut. Lähes päivittäin katson peltoa, missä vielä vajaa kymmenen vuotta sitten laidunsivat hevoset koko kesän. Nyt siinä on läpipääsemätön lepikko. Eikä mitään pensasta, vaan rehellistä runkopuuta. On pihapiirejä, missä vielä lapsuudessani asuttiin. Nyt horsmikosta löytyvästä kivijalasta saa vähän koordinaatteja missä ollaan. Muuten piha on muuttunut tunnistamattomaksi.

    käpysonni käpysonni 19.7.2026, 10:25

    Vaikea uskoa että 10 000 hehtaaria metsää häviää vuosittain pääasiassa rakentamisen vuoksi.  Varsinkin kun rakentamisala on lamassa. Isot rakennushankkeet keskittyvät usein alueille, joissa ei enää mitään  umpimetsää tarvitse kaataa rakentamisen tieltä, eikä isoja tiehankkeitakaan taida  olla ollut viime vuosina.  Vai tarviiko datakeskusten rakentaminen niin pajon pinta-alaa, että metsiä pitää niiden tieltä kaataa?  Ehkä se 10 000 hehtaaria tuleekin tuulipuistojen ja siirtolinjojen alta kaadetuista metsistä.

    käpysonni käpysonni 19.7.2026, 10:37

    Yllättävän paljon on Etelä-Suomenkin parhailla viljelyalueilla rikkaruohoa kasvavia peltoja. Toki ne on ns. hömppäheinäpeltoja, joista saa tukea, jos ne niitetään vähintään joka toinen vuosi. Ja pitääkin niittää, sillä kyllä se metsä hanakasti pellomn puolelle yrittää mennä, jos ei niitellä pientareita vähintään.

    Toisaalta, viljasta on jatkuva ylituotanto, vaikka aktiivisesti viljeltyjen peltojen määrä on vähentynyt,  ja  tuottamattomien peltoheittojen määrä lisääntynyt, se kertoo viljelyn tehostumisesta.  Olisi siis varaa metsittää peltoja paljonkin.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 176)
1 2 3 … 14 15 16 17 18