› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,161 - 10,170 (kaikkiaan 10,455)
1 2 3 … 1 016 1 017 1 018 … 1 044 1 045 1 046

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 28.4.2024, 09:13

    <p><p>Ei onnistu laskenta Perkolta eikä peesaajaltaan. Ihan turha yrittää selventää heille asioita; sama vanha jankkaaminen jatkuu sivulta toiselle.</p></p><p>Jovain lopetti puukaupoista satuilunsa, kun alv:en käyttö meni yli ymmärryksen. </p>

    mehtäukko 28.4.2024, 09:25

    ”..suoltavat holistista  ajatuksenvirrastansa  kysymyksiä  tamppauksesta ” – on itsensä atomipommilaisen johtama teesi omista painajaisistaan.

    ”roolijaot, jotka askarruttavat, alkavat asettumaan kohdilleen” – on sitä toisenlaista aivan omaa tuotantoaan lajittelulinjastojen syövereistä. Jovainin tehtävä kun ollut uida kaikessa vastavirtaan haivenet hulmuten..

    Perko 28.4.2024, 10:02

    <p><p><p><p>Puuki ,  arvostelet asiaa jota et ole halunnut minulle  myöntää.  Luulen,  olet osannut  joskus  paremmin ja laajemmin  ratkoa  probleemat.  Nuo  käyräkuvat  muodostuvat mittaustuloksista integraalilaskennalla ja derivoinnilla  saa nopeuden vielä lisäksi,  kyllä sinä sen tiedät.   (lasketaan erotuksen osamäärä näin  lyhyesti)   Katsellaan välillä tiliotteita  niin  ollaan tosi lähellä  vastauksia niin ja on tulos  kaikin puolin näkyvissä.  </p><p>PS: Oikein tehyt laskennat  eivät  muuta saldoa!   </p></p>

    tutkijaElmeri 28.4.2024, 10:06

    Tyypillistä joko-tai keskustelua, toistensa ohi huutamista. Ikiliikkujaa ei kukaan ole onnistunut rakentamaan, sama mielestäni metsän jatkuvassa kasvatuksessa. Mutta jos sopivalla kohteella pidennät avohaakuun ja sen riesojen välin 70 vuodesta 140 vuoteen niin mikäpä siinä harjoittaa jatkettua kasvatusta. Kunhan kasvupaikka kuuselle sopiva, mutta kuusikko aikanaan tiensä päässä uudistettava avohakkulla. Siis sekä-että.

    mehtäukko 28.4.2024, 10:12

    Timo Pukkala kirjoitti blogissaan 25. elokuuta (Forest Issues – Itä-Suomen yliopisto), että jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat paremmin tai vähintään yhtä hyvin kuin tasarakenteiset.

    Väitteensä tueksi hän esitti kaksi esimerkkiä. Niistä ensimmäisessä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä hoidetun metsän vuotuiseksi keskikasvuksi todettiin 70 vuoden jaksolla 6,4 kuutiota hehtaarilla. Tasaikäisen, lehtomaisen kankaan istutuskuusikon vuosikasvu oli 6,0 kuutiota.

    Vertailu oli tehty Luonnonvarakeskuksen (Luke) puuntuotoksen professorin Jari Hynysen laatimalla kasvumallilla. Hynynen kuitenkin oudoksuu tapaa, jolla mallia on käytetty.

    ”Mallilla ei voi arvioida koko kiertoajan keskikasvuja, eivätkä tutkimuksemme tulokset tue Pukkalan tulkintaa kasvun tasoista. 1980-luvulta alkaneiden mittausten mukaan harvennusvaiheen tasaikäisten kuusikoiden tilavuuskasvu on keskimäärin 11,9 kuutiota hehtaarilla. Poimintahakkuin käsitellyillä koealoilla kasvu on ollut 5,8 kuutiota.”

    Pukkalan esittämiä kasvulukuja Hynynen pitää epäuskottavina.

    Perko 28.4.2024, 10:37

    <p><p><p>” harvennusvaiheen tasaikäisten kuusikoiden tilavuuskasvu on keskimäärin 11,9 kuutiota hehtaarilla.”   Tuota  viidenvuoden  jaksoa hyödynnetään  jk  metsässä  koko  pinta-alalla ja joka vuosi!   Katsoin  äsken  harvennettuja  oli yli kymmenen m3 kasvu  ”faneria ”  ja tukkipuuta  propsituotos oli laskenut .</p></p></p>

    mehtäukko 28.4.2024, 11:38

    Ei yksi faneri kesää tee !

    Timppa 28.4.2024, 11:47

    Katselin mitä meidän metsäsuunnitelma kertoo kahdesta lehtomaisen kankaan kuviosta:

    Kuvio 1: ikä 50 v puuta nyt 255 m3/ha, harvennettu 2 kertaa (arvio yhti 120 m3/ha), kasvu nyt 12 m3/ha/v. Keskikasvu 0-50 nyt 7,5 m3/ha/v Kasvu seuraavat 15 vuotta yht 180 m3,  Keskikasvu 0-65 on 8,5 m3/ha/v

    Kuvio 2: ikä 55 v puuta 318 nyt m3/ha, harvennettu 2 kertaa (arvio yht 120 m3/ha), kasvu nyt 12m3/ha/v. Keskikasvu nyt 8 m3/ha/v.  Kasvu seuraavat 10 vuotta yht 12o m3.  Keskikasvu 0-65 on 8,6 m3/ha/v.

    Tietysti metsää voi ja epäilemättä kannattaakin kasvattaa pitempään.  Yli 65-vuotiaiden puiden kasvu on lähes kokonaan tukkia, mikä antaa latvusmassa mukaan lukien puuston arvon lisäykseksi n 1000 euroa/ha)v

    Noiden metsien perustamisajoista on paljon muuttunut.  Tärkeimpinä mätästykset,  jalostetuista siemenistä kasvatetut paakkutaimet sekä varhaisperkaukset.  Nykyisin kasvunsa aloittavien metsien keskikasvu on epäilemättä yli 9 m3/ha/v.

    EDIT

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.4.2024, 11:53

    Erkki Lähde Metsämakasiini 2/2024:

    ”… pienaukkohakkuu, joka on kuitenkin vastakkainen menetelmä alkuperäiselle jatkuvalle kasvatukselle, jossa ei tehdä pieniä eikä isoja aukkoja. … Olisi asiallista käyttää aidosta jatkuvasta kasvatuksesta alkuperäistä nimeä ja vale jatkuvasta kasvatuksesta vaikkapa nimeä jatkuva aukotus. … Puustojen rakenteita ja niiden muutosta on tutkittu jo ensimmäisestä yli sata vuotta sitten tehdystä inventoinnista lähtien. Silloin kaikki metsät olivat aidon jatkuvan kasvatuksen mukaisia.

    … Kaikki esiin tulleet merkitsevät kasvuerot ovat tulleet jatkuvan kasvatuksen hyväksi vaihdellen 10-30 prosenttia. Mukaan ei ole otettu jaksollisen kasvatuksen avohakkuu- ja taimivaihetta. Silloin ero olisi noussut vielä suuremmaksi.”

    AJ: Jos vertailtaisiin kiertoajan mittaisen ajan lukuja, saatettaisiin tulla eri tulokseen rehevillä kasvupaikoilla kuusen kasvatuksessa. Mittaukset ja mittaustodistukset ovat lahjomaton tietolähde, joka aikanaan lopettaa tämän kiistelyn.

    Puuki 28.4.2024, 12:07

    <p><p><p><p>Edes Pukkalan omat kasvuluvut (esitti netissä) ei tue sitä, että jk:n kasvu olisi  parempi viljellyn metsän kasvua. Ero on  > +20% /kiertoaika tasaikäisen hyväksi. </p></p> Usein vielä suurempikin. </p></p><p>Kun harvennuksen jälkeenkin tulee heikomman kasvun aika , miten se jk:n rankemman harsinnan jälkeen olisi olematon ? Kasvureaktio tulee silloin myöhemmin. </p>

Esillä 10 vastausta, 10,161 - 10,170 (kaikkiaan 10,455)
1 2 3 … 1 016 1 017 1 018 … 1 044 1 045 1 046