› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 10,342)
1 2 3 … 101 102 103 … 1 033 1 034 1 035

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 20.6.2021, 13:32

    Reiman ja muidenkin ongelmana on että he käsittävät minimuotoisuuden olevan vain vanhan”oikean” metsän ominaisuus.Kuitenkin jos kaikki metsä olisi vanhaa,kuolevaa ja lahoavaa niin se olisi kaukana monimuotoisuudesta.Luonto yksipuolistuisi.Siksi tarvitsemme esimerkiksi korvasienikoneita.

    Korvasienipaikat (salste.net)

    PS.Kuten olen kertonutkin jatkuvan kasvatuksen erikoisfirma Arvometsä ulkoilutti täällä tämmöistä korvasienikonetta kymmenien hehtaarien alalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.6.2021, 13:45

    ”Kuten innokkaat korvasienestäjät tietävät, koskematon taiga on synkkä, painajaismainen, lohduton näky, jonka keväinen satoköyhyys vetää vertoja vain sienestäjän nälän tunteelle. Kulinaristiselta arvoltaan kyseenalainen lajisto on vallannut metsän. Hämyisessä lahoryteikössä viihtyy ehkä mäihiäinen, pehkiäinen, närviäinen, rypykkä, orvakka tai rytyhytykkä, mutta korvasienen itiöemää ei siellä näy.”

    Muitakin hauskoja tarinoita kirjoittajan kotisivuilla, muun muassa ”Riivaajat”, joihin palstan lukijat voinevat samaistua.

    http://www.tuomas.salste.net/doc/korvasieni/korvasienipaikat.html

    Gla Gla 20.6.2021, 14:21

    Mitä siis halusit Reima sanoa, kun monimuotoisuuden otit puheeksi jk:n yhteydessä? Ollaan samaa mieltä siitä, että metsätaloudella on vaikutusta luontoarvoihin. Oliko sinulla mielipide siitä, onko jk vähemmän haitallinen kuin avohakkuu vai halusitko vain kertoa meille niinkin mullistavan tiedon, että metsätaloudella on vaikutusta luontoarvoihin?

    Toki viljelyn tarkoitus on suosia viljeltyä lajia ja se vie tilaa muilta. Metsässä esim. hoidetussa kuusitaimikossa ei leppä, horsma tai pihlaja menesty samalla tavoin kuin hoitamattomassa viihtyisi. Mikä oli metsätalouskeskustelussa tämän tiedon tarkoitus?

    Entä miten metsiä pitäisi hoitaa, kun missään tapauksessa talousmetsä ei ole luontoarvoiltaan luonnontilaisen kaltainen? Noita ei siis voi verrata, vaan eri tavoin hoidettuja talousmetsiä, esim. jk-menetelmä vs jaksollinen.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 20.6.2021, 19:32

    Käsittämättömän heikkokasvuisia ovat Timpan maat noinkin etelässä.

    Täällä sata kilometriä pohjoisempana olemme tehneet ensiharvennukset kuivahkon kankaan istutusmänniköihin 20-vuotiaana, toinen harvennus 25-vuotiaana ja kolmas noin 30-vuotiaana. Saanto luokkaa 260 kiintoa/ha. Lukijoiden kuvista löytyy kahdesta eri kuviosta tietoja. Niiden uudistaminen onnistui hyvin: juuri silloin oli juuri täällä poikkeuksellisen vähän hirviä. Ensiharvennukseen ryhdyttäessä pohjapinta-alat olivat yli 40. Astakin pyyhki noiden kuvioiden yli 2010 heinäkuun viimeisenä yönä jättäen jälkeensä vain yksittäisiä kaatoja.

    Timppa 20.6.2021, 19:46

    Ei olla lannoitettu.  Liekö se syynä.  Ei ne kasva enempää.

    mehtäukko 20.6.2021, 19:59

    Ai Anttoonilla eh:sta lähtien 90 mottia/ha kolmet harvennukset…?

    Anton Chigurh Anton Chigurh 20.6.2021, 20:02

    Timpalle: hirvet todennäköisin syy.

    Lukijoiden kuvista löytyy kuva: mottikisa 2, josta paikasta näkyy olevan ensimmäinen ilmakuva vuodelta 1951, jolloin kisapaikka oli avointa pisteaidalla ympäröityä lehmänlaidunta. 50-luvulla sen laitumen halkaisi uusi niinsanottu yleinen tie, jolloin ko. laidun jäi itsestään metsittymään. Päätehakkautin kyseisen kohdan 2016. Itsestäänsyntynyt puusto (mäntyä, kuusta, rauduskoivua, muutama iso haapa) oli kooltaan luokkaa 2 kiintoa. Kasvupaikka on luokiteltu kuivahkoksi kankaaksi.

    Tämän lannoitimme MNP ykkösellä neljä kertaa kuuden vuoden välein 600kg/ha.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 20.6.2021, 20:10

    mehtäukko, ensiharvennus luokkaa 100 kiintoa/ha, toinen samoin, kolmas oli 60 kiintoa. Toisen harvennuksen jälkeen (itse tein) oletin, että saa odottaa ainakin kymmenen vuotta seuraavaa, mutta kasvu yllätti. Kuljin sattumoisin luottomotokuskin kanssa niiden kuvioiden läpi, jolloin kuski sanoi, että nämä pitää harventaa heti.

    Nämä kuviot olemme lannoittaneet kerran MNP ykkösellä viisi vuotta ennen ensiharvennusta. Jostakin käsittämättömästä syystä kasvu ei ole hiipunut. Oletan syyksi runsaisiin hakkuutähteisiin sitoutuneita ravinteita.

    Tolopainen 21.6.2021, 04:53

    Anton on ihastunut rahan roiskimiseen pitkin metsiä, ehkä se kannattaisi mieluummin laittaa tuottamaan korkoa korolle. Jokainen tietenkin  toistaa niitä virheitä joita on tehnyt aiemminkin, ei ihminen mitään opi. Linkolan säätiö sijoittaa rahojaan lahoamaan metsiin ja kuvittelee tekevänsä luonnonsuojelua.

    mehtäukko 21.6.2021, 06:34

    Sehän tuottaa tuossa korkoa korolle. Luulisi Jovainin ja Perkon menettävän jk- houreissa lopullisesti yöunet, kun noita mottimääriä kauhistelevat.

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 10,342)
1 2 3 … 101 102 103 … 1 033 1 034 1 035