› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,001 - 1,010 (kaikkiaan 10,116)
1 2 3 … 100 101 102 … 1 010 1 011 1 012

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 19.6.2021, 18:34

    Timppa kertonee lisää, mutta aegoliukselle se oli kait 18.6 hiilinielu palstalla.

    Täällä ovat kommentoimassa  vanhat rahkeen pätkätkin joihin en puutu.

    Oli sopivan lämmin uimavesi ja piristää aina ellei huku.

    Timppa 19.6.2021, 18:49

    Olisiko lukijain kuvissa ollut Perkon viittaama kohde.  En muista.

    Mielestäni kuivahkon kankaan männikön optimaalinen kasvatusmalli on sellainen, että perkauksessa jätetään 1800 runkoa/h.   Ensiharvennuksen (30-35 v) jälkeen 1000-1100 runkoa.  Seuraava harvennus vähän yli 40-vuotiaana tiheyteen 600- 700 runkoa/ha ja kolmas reilu 50-vuotiaana tiheyteen 350-400 runkoa/ha.   Sitten voi kasvattaa vaikka 100-vuotiaaksi.  Muutamas tällainen on kasvamassa.

    Harvennusreaktiot pitävät parhaassa kasvuvaiheessa olevan puun opimaalisessa kasvussa ilman mitään tuotantopanostusta.

    Gla Gla 19.6.2021, 19:43

    RR: ”Jos asuisin metsässä ja joku hävittäisi elinympäristöni, niin olisihan se tietysti katastrofi.”

    Nyt siis puhutaan talousmetsästä, joten ei verrata luonnontilaista metsää avohakkuseen.

    Yhtä hyvin jk-harvennus lakirajoille (jk-kirjallisuuden mukaan edellytys taimettumiselle) tai metsän reijittäminen pienaukoilla on änkyrämadolle katastrofi.

    ”Hannelius tuolla AJ:n linkissä kirjoittaa kauniisti luonnon uudistumisvoimasta. Sitä tietysti on luonnolla, paitsi ”puilla”, ne on ihmisen toimesta istutettava, ne ei muuten uudistu – eikö niin Gla. ”

    Edellisessä elämässasi olit pöllö ja silloin kirjoittelit jyrkkiä mielipiteitä siitä, miten harvennuksia teet tukkipuun ehdoilla. Muuta ei kannata kasvattaa.

    Minä taas raivauksella poistan luontaista ainesta, josta ei tukkia ole odotettavissa. Tosin olen myös koivikoita täydennysistuttanut, jotta saisin alle kattavan kuusikon. Muuten ei koivujen jälkeen olisi kelvollista puustoa ollut jäljellä ilman avohskkuuta.

    Luonto siis uudistaa, mutta katsoo asioita eri vinkkelistä kuin talousmetsän hoitaja.

    ”Noh, ellei luonnnolla olisi uudistumisvoimaa, niin elämä olisi jo aikaa hävinnyt tältä tellukselta.”

    Taas puhutaan luontaisen metsän aikajänteestä. Miten se mielestäsi sopii talousmetsän korkolaskuihin?

    ”Jos ihmisen toimesta pyritään maksimoimaan puun tuottamista, keinolla jos toisellakin…”

    Pyritäänkö vai jossitteletko lämpimiksesi?

     

    R.Ranta 20.6.2021, 10:01

    ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asut.”

    Eikö nyt Gla kuitenkin sovita, että sillä on pikku pikku riikkisen eroa monimuotoisuuden näkökulmasta, hakkaako hehtaarilta yhden, kymmenen, viisisataa vai kaikki puut kerralla.  Siis aivan hitusen verran – eikö niin.

    Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, sanoi Paasikivi. Luulen hakanneeni ainakin yhtä paljon aukkoja kuin sinäkin Gla, enkä näe mitään syytä kiistää itsestään selvää tosiseikkaa.

    Rane 20.6.2021, 11:11

    ”pikku riikkisen eroa monimuotoisuuden näkökulmasta,”

    Nyt unohdit NNA-näkökulman joka on metsänomistajan tärkein toimenpiteiden ohjenuora?

    Gla Gla 20.6.2021, 11:21

    RR: ”Eikö nyt Gla kuitenkin sovita, että sillä on pikku pikku riikkisen eroa monimuotoisuuden näkökulmasta, hakkaako hehtaarilta yhden, kymmenen, viisisataa vai kaikki puut kerralla.  Siis aivan hitusen verran – eikö niin.”

    On tietysti. Joulukuusia haettaessa voidaan hakata 1-10/ha ja sillä ei ole merkitystä. Kun puhutaan talousmetsän käsittelystä, voidaan tarkastella kahta jälkimmäistä vaihtoehtoa. Nyt ollaan siis samaa mieltä siitä, että asialla on merkitystä. Enää pitäisi tietää, mitä merkitystä asialla on. Kun tehdään jk-hakkuu, joka väistämättä johtaa puuston kasvun heikentymiseen, puulajiston yksipuolistumiseen, hiilinielun heikentymiseen, vuosittain käsiteltävän alueen merkittävään kasvuun ja uusiutuvien raaka-aineiden käytön potentiaalin pienentymiseen, ei ole ollenkaan itsestäänselvää, mikä on luontoarvojen kannalta vähiten haitallinen tapa hoitaa metsää.

    ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, sanoi Paasikivi. Luulen hakanneeni ainakin yhtä paljon aukkoja kuin sinäkin Gla, enkä näe mitään syytä kiistää itsestään selvää tosiseikkaa.”

    Olet hakannut paljon enemmän kuin minä, mutta sillä ei ole merkitystä. Kiinnostavaa on se, että valloillaan olevan ajatuksen mukaan avohakkuu on kuitenkin paha ja jk hyvä. Osaatko jo sanoa, mihin tämä käsitys perustuu vai toistatko vain kritiikittömästi ympäristöjärjestöjen hokemaa mantraa? Sinulla on oltava perusteltu vastaus, koska määrittelet asian itsestäänselväksi tosiasiaksi.

    aegolius 20.6.2021, 11:46

    Tämä Gla:n kirjoitus oli kuin omasta kynästä. En vain olisi osannut tiivistää sitä noin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.6.2021, 12:21

    Onkohan Gla palstan taitavin kirjoittaja? mehtäukko on ainakin taitavin sanalla sivaltaja.

    *

    Rane. 😝 Jotkut meistä ovat monitavoitteisia, ja silloin NNA-laskelma ei riitä alkuunkaan, kun osaa hyödyistä ei voi mitata rahassa. Se on ongelmallinen myös silloin kun metsänomistajalle asetetaan tavoitteita metsälön ulkopuolelta –  tavoitteita joista ei makseta lainkaan (hiilinielu) tai ei makseta tarpeeksi (suojelu).

    *

    Myös jk-metsässä pohjapinta-ala saa välillä nousta korkeammalle kuin 20, koska välillä hakkuussa painottuu uudistaminen ja välillä kasvattaminen. Veikkaisin kuitenkin, että jk häviää useimmiten kiertoajan keskimääräisessä pohjapinta-alassa, koska taimikkovaiheen jälkeen jaksollista metsää ei tarvitse harvennuksissa laskea alle 15:n yhtäkään kertaa.

    Olisiko niin, että jatkuvassa liikuttaisiin ppa:ssa pääasiassa välillä 10-20 ja jaksollisessa välillä 15-30 riippuen harvennuskertojen määrästä? Tämä tarkoittaisi että ero ppa:ssa olisi luokkaa 5-10 neliötä jaksollisen hyväksi koko kiertoajan yli laskettuna.

    Harvennusmallista kävin lunttaamassa… Esimerkiksi kuusikon ja männikön harvennusmalli Väli-Suomi: ensiharvennus alentaa ppa:n 15:een (25 > 15) ja viimeinen harvennus 22:een (30 > 20).

    R.Ranta 20.6.2021, 12:39

    Kuten aiemmin kirjoitin, en ole alan asiantuntija.

    Enkä pyrin tieteellisesti osoittamaan asiaa. Toisin sanoen, että pysy tiukasti asiassa, etene johdonmukaisesti askel askeleelta ja ole kriittinen -itseäsikin kohtaan.

    Kuitenkin minusta on itsestään selvää, että pyrittäessä edistämään viljelemällä jonkun kasvin kasvuedellytyksiä, sillä ainakin yleensä vähennetään muiden elinmahdollisuuksia.

    Ehkä liitän tähän vielä riittävän rajun esimerkin siitä, miksi näin ajattelen.

    Kun olin toisellakymmnellä, kotitilalla viljeltiin aktiivisesti sokerijuurikasta. Siihen aikaan ne piti harventaa käsipelillä, eli konttimalla harvennuskuokan kanssa rivi riviltä, taimi taimelta. Juuri tähän vuodenaikaan työ oli kiireimmillään ja jussiksi homma yleensä saatiin tehdyksi – multa tuli siinä hommassa tutuksi. Siihen aikaan harvennuskilpailut oli jokavuotinen pieni kansanjuhla ja itsellänikin on muutama pitäjänmestaruus ja maakuntatasolla pari kakkossijaa. Öhöm!

    Viljellyltä sokerijuurikasmaalta pyrittiin hävittämään kaikki muut kasvit sokerijuurikkaan tieltä ja haitalliset hyönteiset ja siinä sivussa tietysti  haitattomatkin, erittäin vahvoilla myrkyillä (Bladan). Nän jälkeenpäin pohtii sitäkin, että kumma kun ei tapettu niillä myrkyillä itseäkin.

     

     

    R.Ranta 20.6.2021, 13:31

    Gla: ”Kiinnostavaa on se, että valloillaan olevan ajatuksen mukaan avohakkuu on kuitenkin paha ja jk hyvä. Osaatko jo sanoa, mihin tämä käsitys perustuu vai toistatko vain kritiikittömästi ympäristöjärjestöjen hokemaa mantraa?”

    En Gla tunnusta tuollaista näkemystä omakseni millään tavalla. Minusta vastakkainasettelun lietsominen vain pahentaa asiaa metsänomistajan näkökulmasta. Taimituottajana ymmärtäisin tuollaisen kiihkosi Gla.

Esillä 10 vastausta, 1,001 - 1,010 (kaikkiaan 10,116)
1 2 3 … 100 101 102 … 1 010 1 011 1 012