Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,550 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 10,221 - 10,230 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Tarkennatko Petkeles tuota? Eikö jatkuvassa kasvatuksessa uudistuminen sitten tapahdukaan luontaisesti?

    Visakallo Visakallo

    Miksiköhän keskustelu loppuu aina silloin, kun se kävisi hieman mielenkiintoisemmaksi?

    R.Ranta R.Ranta

    Lehdessä luki, että seurakunta päätti hakata vanhan harvan kuusikon 2,95 ha aukoksi. Tuloa siitä arviolta tulee 16.000 euroa ja hakkuun jälkeen istutus, hinta-arvio 4800 euroa.

    Kuinka nyt sitten on, olisiko seurakunnan sittenkin ollut viisaampi myydä hakattu aukko Visalle 1.000 e/ha ja laittaa Visalta saatu 2950+uudistamiskulu UPM:n osakkeisiin, joiden osinkotuottokin on ollut 4-5%? Seurakunnalla on toki muuallakin metsää, mutta onko mielekästä ajatella, että käytetään näiden muiden metsien tuottoa tämän ongelman paikkaamiseen? Olen aika vakuuttunut siitä, että seurakunta ei saa hyvässäkään tapauksessa tuolla paikalla istutusinvestoinnille kuin maksimissaan 3% tuttoa.

    Kuten aiemmin todettiin, Timpan metsät tuottivat vähän yli 2% sitoutuneelle pääomalle – ei siis mitenkään ruhtinaallisesti. Kun metsään sitoutuu sinne istutettu pääoma kymmeniksi vuosiksi ja ennen päätehakkuuta kahdet perintöverotkin tulee maksettavaksi, niin voidaan perustelliusti kysyä, onko metaänhoito taloudellista toimintaa ollenkaan, kuten pankkiirri aikanaan totesi.

    Pari viime vuotta ovat toisaalta olleet tuottoisia, kun kuitupuun hinta on noussut toistakymppiä/m3. Jos on metsässä kuitupuuta 100.000 m3, niin kasvun lisäksi hinnannoususta on kertynyt mukavasti toistamilliä parissa vuodessa. Noh, sitä edelliset parikymmentävuotta ovat sitten olleetkin vaatimattomia – hyvä kun nimellinen hinta on säilynyt, reaalihinnata puhumattakaan.

    Summa summaarum. Kannattaako noilla metsän tuotoilla nyt niin kauheasti elämöidä ja sillä kuinka kukin niiden kanssa taloudellisesti pyrkii selviämään.

    Visakallo Visakallo

    Eikö tässä seurakunnan tapauksessa ollut kysymys aikaisemmin jk-asentoon hakatusta kirjanpainaja-tuhoalueesta? Ei kyllä kovin hyvin sovellu tuottavan metsätalouden esimerkiksi.

    R.Ranta R.Ranta

    Kirjanpainajaongelmaa ei ollut ja metsä on edellisen kerran harvennettu jo enne jk mahdollisuutta. Lisäksi se ei muuta uudistamisongelmaa miksikään, minkälainen metsä aukoksi hakattiin. Olosuhteet ovat Visa kovin erilaisia.

     

    mehtäukko

    ”..onko mielekästä ajatella, että käytetään näiden muiden metsien tuottoa tämän ongelman paikkaamiseen?”.. Mistäs täällä voidaan tietää tuon kuvion historiikkia? Tavan metsätaloudessa eteen tulevat työt tehdään järkevimmän tyylin mukaan, ellei tarkoitus ole nyppiä rusinoita pullasta.

    ”..sitoutuu sinne istutettu pääoma kymmeniksi vuosiksi ja ennen päätehakkuuta kahdet perintöverotkin tulee maksettavaksi..” taitaa olla niitä edullisten tundrametsien kiertoja!

    ”..Kannattaako noilla metsän tuotoilla nyt niin kauheasti elämöidä..” ja oh hoh. Ensin jotkut huutajat vaativat lukuja ja tuottoja pöytään… kunnes taas yksi voivottelee kun maine ja kunnia tärveltyy koko alalta!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Visakallon alueella saa hyvällä kasvupaikalla nyt perustettavaan koivikkoon tai kuusikkoon ehkä 4-5 prosentin tuoton uudistamisen investoinnille. Jalostetut koivut ja kuuset kasvavat vinhemmin kuin 60 vuotta sitten laitetut. Ja pääoma säilyy varmemmin kuin UPM osakkeessa eli alempi riski.

    Siit olen samaa mieltä RR:n kanssa että perintövero haittaa pitkäjänteistä sukupolvien yli harjoitettavaa metsätaloutta. Mutta pitää ne verot maksaa muustakin omaisuudesta.

    Panu Panu

    Saavatkohan seurakunnat metsätalouden ALV:n piiriin kun muuten ovat alvittomia? Tuo 1600+€ uudistuskulu kuulostaa siltä, että siinä on ALV mukana.

    Visakallo Visakallo

    Perko taisi jo aloittaa Vapun vieton, mutta palataanpa myöhemmin näihin jk-asioihin. Olisi todella mielenkiintoista kuulla, kuinka paljon rikkaampi nyt olisin, jos aikoinani olisin tehnyt metsänhoidossani oikeammat valinnat.

    Timppa

    Kirjanpainajaongelmaa ei ollut ja metsä on edellisen kerran harvennettu jo enne jk mahdollisuutta. Lisäksi se ei muuta uudistamisongelmaa miksikään, minkälainen metsä aukoksi hakattiin. Olosuhteet ovat Visa kovin erilaisia.

    Vaikka jatkuva kasvatus ei ollut luvallista, niin  yläharvennus oli. Tässä on kaiketi tavoiteltu jatkuvaa kasvatusta voimakkaalla yläharvennuksella.  Lopputulos oli aivan odotettu.  Metsän tuhoutuminen paahteessa ja tuulessa.  Siis erinomaisen hyvä esimerkki siitä, miten metsää ei saa käsitellä.

    Meidän yhteismetsä ei harvenna yli 50-vuotiaita kuusikoita juuri siksi, mitä tämä esimerkkikin kertoo.

Esillä 10 vastausta, 10,221 - 10,230 (kaikkiaan 14,550)