Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,550 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 päivää sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 10,241 - 10,250 (kaikkiaan 14,550)

1 2 3 … 1 024 1 025 1 026 … 1 453 1 454 1 455

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Visakallo 1.5.2024, 19:40

”Yli puolet yksityisistä metsänomistajista käyttää jo menetelmää.”

-Näkyy vastuu olevan kirjan lukijalla.

A.Jalkanen 1.5.2024, 19:48

Vähän samaa pelkään kuin Visakallo, että tässä on jälleen valikoitu itselle mieleiset tutkimukset ja sovellukset. Mutta luetaan ensin, arvioidaan sitten vasta.

Kurki 1.5.2024, 21:06

Suomalaista metsää on hoidettu pitkään avohakkuisiin perustuen. Juuri nyt metsäluontomme voi huonommin kuin koskaan.

Tämä ei lupaa hyvää.

Minulla on sama käsitys kuin NHM (Natural History Museum), että Suomen luonnon vointi on tällä hetkellä maailman paras.

Jovain 2.5.2024, 10:04

Ilmeisesti viikon kohujutut tarvitaan metsänhoidon vinoumia poistamaan. Luonnon vointi voi olla maailman parasta, voi olla myös riippumaton metsien metsänhoidollisesta tilasta. Kannattaako valittaa, jos omissa metsissä ei ole jäänyt risuakaan poistamatta. Sillä tuskin ratkaistaan metsänhoidon puutteita, kuten inventointien alijäämiä metsien hoidossa ja tuotossa.

Perko 2.5.2024, 10:27

A. J. lukija voi päätellä monen asiaan kuuluvan suoraan roskapostiin kaikkine kyselyineen! Moderaattorikin näköjään sallii asiaan kuulumattoman jargonin tälle sivustolle, pitäs’ tehrä jotain! On hyvä kirjoittaa edelleen eri-ikäismetsistä siinä on tulevaisuutta metsän säilymiselle.

Jovain, niin se on, pitää kerätä viimeisetkin risut jotta selviäis’ aukosta tappioitta mutta ei sekään pelasta seuraan tuloon.

R.Ranta 2.5.2024, 10:48

Visa: ”R.R:n kanssa olen kyllä vahvasti eri mieltä siitä, etteikö aukoksi hakattavan metsän laadulla olisi merkitystä sen uudistamisessa.”

Visa on kanssani vahvasti eri mielltä asiassa, josta en ole ollut mitään mieltä – mielestäni en halaistua sanaa.

Kuntien ja seurakuntien metsiä hoitaa ymmärtääkseni lähes aina metsänhoitoyhdistykset eli heidän ohjeidensa mukaan tätäkin on hoidettu. Kun puut on metsästä hakattu, niin kyse oli siitä, mitä seurakunnan olisi taloudellisesti viisasta tehdä, jatkaako metsänhoitoa uudistamalla metsä vai myymällä pohja pois.

Täällä on useilla minulle käsittämätön ajatus, että uudistamisen kannattavuuteen pitää hakea tukea jostakin aiemmasta tapahtumasta tai muiden metsien tuotoista. Minulle paljaaseen maahan tehtävä investointi pitää olla kanmnttava, eikä siihen haeta perusteita mistään aiemmasta tai muualata. Eli jos ostat joltakin paljasta maata eikä sinulla ole muuta metsää, niin uudistamisen kannattavuus on erilainen, kuin sillä jolla on muualla tukkimetsää – hyvin erikoinen ajatuiksenjuoksu. Kummallekin uudistamisen kannattavuus tai kannattamattomuus on tietenkin aivan sama.

En näe oikein mitään mieltä kuntien ja seurakuntien metsätaloudellisessa metsänomistuksessa. Jäänne jostakin menneiltä ajoilta. Kun kaikki on teetettävä vieraalla, päätöksenteon perusteita myöden, niin on huomattavasti helpompia ja jopa tuottoisempia sijoitusmuotoja tarjolla.

mehtäukko 2.5.2024, 12:40

”… minulle käsittämätön ajatus, että uudistamisen kannattavuuteen pitää hakea tukea jostakin aiemmasta tapahtumasta tai muiden metsien tuotoista..”

Kyllä RR:n ”ajatuiksenjuoksu” on kummallinen. Ostopalstassa on hyvinkin kaikenlaisia mh-rästejä. Niin myös mahoja aukkoja. Kun sinä hinnoittelet ostostasi, etkö osaa ottaa sitä huomioon? Jos alue ei ole aivan jk-höpinöissä umpiheinittynyt vesakko, senhän uudistus on mahdollista toteuttaa mielekkäästi ja kustannustehokkaasti. Tavan metsätaloudessa orjallinen kuviokohtainen kustannuskammo johtaa lopulta selvitystilaan.

Puuki 2.5.2024, 12:48

Kuviokohtaista kannattavuuden arviointia voi myös ihan hyvin tehdä. Menneisyyden huomioon ottamista ei ole ottaa huomioon kuvion tai leimikon nykyhetken tulot. Se on menneisyyden vääränlaista huomioon ottamista, jos lasketaan nykyhetken tulojen kuuluvan jotenkin menneisyyteen. Siitä on usein kysymys jk-firmojen mainoksissa.

Aukkopaikoissa pitää myös huomata, että puusto pitää saada jotenkin aikaan eli uudistaa . Ei missään pysty muuten tekemään oletuksia jk:n harjoittamisestakaan. Ei aukolle tule erirakenteista metsää itsestään järkevän ajan aikana.

A.Jalkanen 2.5.2024, 13:04

Olen Bosgårdissa lounaalla. Ei ole näkynyt aitoja toimivia erirakenteisia jatkuvan kasvatuksen metsiä vielä täällä luontopolun varrella. Semmoinen mielikuva tulee että jos sekametsiä lähtisi kovasti harventamaan saadakseen taimia syntymään (tai vapauttaakseen niitä), saattaisivat loput kuuset kuivettua. Varovaisia suurimpien lehtipuiden ja kuusten poistoja voisi tehdä, mutta hakkuukertymä per hehtaari olisi pieni. Tammen tai vaahteran kasvatus saattaa joissakin paikoin olla mahdollista, kun on reheviä maapohjia. Tunnustusta siitä, että ei ole myöskään pilalle harvennettuja metsiä. (Edit klo 18.20.)

Jovain: inventointien alijäämiä metsien hoidossa ja tuotossa

Täytyy kysyä selityksiä kuin katekismuksessa: mitä nämä ovat?

Visakallo 2.5.2024, 14:39

R.Ranta: ”Täällä on useilla minulle käsittämätön ajatus, että uudistamisen kannattavuuteen pitää hakea tukea jostakin aiemmasta tapahtumasta tai muiden metsien tuotoista.”

Miksi metsätalouden pitäisi poiketa muusta yritystoiminnasta? Ainahan teollisuudessa, kaupanalalla, asuntosijoittamisessa, yms. tulee jonkin osa-alueen kanssa eteen uudistamisinvestointi, joka ei suoraan rahoita itseään ainakaan lyhyemmällä tähtäimellä, eli investointiin joudutaan käyttämään muiden osa-alueiden tuottoja, tai turvautumaan lainarahaan. Yritystoiminnassa on kysymys kokonaisuudesta kulujen ja tuottojen aikajanalla. Mikä tekisi metsätaloudesta tässä suhteessa erikoistapauksen?