Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,371 - 10,380 (kaikkiaan 15,431)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Puita tiedetään  olleen noin 385 miljoonaa vuotta sitten, huhut  niiden katomaisesta  on suuresti  liioiteltua. Mie veikkaa  uusia  puita kasvaa vielä monta kertaa jokaisen aukkoihinkin   ja  jk sta  myytyjen tilalle!   Puilla  ei oleteta olevan puolueellisuutta    tai  vähättelyä ketään kohtaan. Tolopaisen havainto myös,  ettei niillä ole enää velkaa kellekään, vanhasta ajasta ei tiijä.

    Jovain Jovain

    Visan pitäisi tietää, että jk on aina kuulunut Suomalaiseen metsänhoitoon. Sitä ei ole kukaan sinne metsiin ujuttanut tai tutkimuskaan ei ole sitä uudelleen kehittänyt. Se on siellä ollut olemassa ja tutkimus on sitä edelleen kehittänyt. Ja kerrottu on tuottavista hakkuista ja puiden uudistumisesta. Eikö kelpaa, vai haluatko mieluummin krollata? Toki jk hoitomuotona edesauttaa ympäristön ja suojelun hoidossa, mutta jk on myös merkittävä hoitomuoto kaikkialla talousmetsissä.   Jatkuvaa kasvatusta ei ole, jos kaadetaan iso kuusi tai vaikka useampi kuusi ja jäädään odottamaan taimettuuko?

    Visakallo Visakallo

    Onhan se jk toki kuulunut suomalaiseen metsänhoitoon, mutta tosi huonolla menestyksellä, koska se ei Suomen oloissa toimi. Jatkuvia ja tuottavia hakkuita, sekä metsän jatkuvaa ja riittävää uudistumista ei ole sitkeistä yrityksistä huolimatta saavutettu. Tästä kertoo selkeää kieltään sekin, että jopa aivan johtavat jk-tutkijat esittävät toisilleen vastakkaisia menetelmiä. Yksi meni aikoinaan salaa istuttamaan puuntaimia jk-koealueelle, jotkut esittävät pienaukkojen tekoa, ja joukon rehellisin ei enää puhukaan jk:sta, vaan vapaasta kasvatuksesta!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvin kiteytetty Visakallo.

    mehtäukko

    Aihe on ”jatkuva kasvatus käytännössä”, jolla ei talouden parantamisessa ole mitään merkitystä, ellei positiivisuus parane kaikissa vaiheissa:

    Mo halusi lähes 11 ha alueen käsiteltävän jaksollisen jatkoksi jk:lla. Alueella myös selkeitä päätehakkuukohteita ( ikä /järeys) ,vajaatuottoisia ja kuvioita joissa jaksollinen olisi ainutta järkevää metsänhoitoa. Mutta kun mo informaatiosta huolimatta on saanut päähänsä kangastuksen, sehän toteutetaan. Puuta lähti arviot yli mennen tullen ja tukkia pirusti harvennushinnalla. Vahva kokemus/näkemys ”sivullisilla”, että seuraava hakkuu vain murto-osa tästä, ja sitä seuraavaa jk-korjuuta ei tule.

    Tolopainen Tolopainen

    Mistä muuten johtuu, että Ruotsissa istutetaan tuplamäärä puuntaimia verrattuna Suomeen, eikä juuri lainkaan koivua. Miksi täällä istutetaan koivuja hirvien syötäväksi. Luulisi jk:n sopivan paremmin Ruotsin metsiin kuin Suomen.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ruotsissa sorkkaeläintuhot ovat vielä pahemmat kuin suomessa. Peuroille ja kauriille maistuu myös kuusi. Tämän takia pitää istuttaa myös syötävää.

    Tolopainen Tolopainen

    Ruotsissa hakkuumäärä ei ole kuin kolmanneksen enemmän kuin Suomessa. Mihin saavat tuupattua taimia tuplamäärän. Luultavasti hakattuja hehtaareja siellä ei ole paljonkaan enempää kuin täällä, koska siellä puumäärät hehtaaria kohden ovat isompia.

    Metsuri motokuski

    Onhan metsälehden jutun perusteella kuitenkin ruotsissa pääistutuspuulaji mänty. Meillähän mäntyä korvataan kuusella vaikka sorkkaeläinkannat ovat huomattavasti pienemmät. Ollaankohan meillä kuitenkin turhan varovaisia tuon puulajin suhteen.

    Visakallo Visakallo

    Meneehän niitä puuntaimia, kun useampaan kertaan sorkkajalkaisten rehuksi joudutaan istuttamaan.

Esillä 10 vastausta, 10,371 - 10,380 (kaikkiaan 15,431)