› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,091 - 1,100 (kaikkiaan 10,395)
1 2 3 … 109 110 111 … 1 038 1 039 1 040

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 27.7.2021, 15:34

    Tarkistin, että myös puiden kokonaistilavuudessa on sama suhde.

    Puuki 27.7.2021, 16:00

    VMI 8-9 on ollut  viljeltyjen  osuus  E-Suomessa 44 %/54% taimikoista ja kasvatusmetsistä, Pohjoisessa 24%/73 % .     7. VMI:stä (77-84) lähtien on otettu mukaan myös alle 2,5 cm lpm:n  puut.  *Niiden osuus kok. V:sta on ollut silloin 1,5 milj. m³, ei siis kovin merkittävä osuus.  Kok. kasvu ollut niihin aikoihin   alle 80 milj. m³/v.        Kok.kasvusta pienten puiden osuus on  ollut vähän suurempi kuin tilavuudesta . (L: TTK) .  *Korj :  kasvusta 1,5 milj m³, tilavuus osuus sitäkin pienempi.

    Meillä on luont. uudistettuja n. 50 % kasvatusmetsistä ja taimikoista.   1. viljelykuusikko on istutettu v. -39 .  Viimm. n. 25 vuoden aikana viljely on ollut aina mukana ainakin osin jokaisen päätehakkuuleimikon uudistamisessa.  (JK:n koeleimikossakin  täydennysistutettiin koska muuten olisi jäänyt ne tarvittavat lisätaimet syntymättä, tai niiden odottelu olisi ainakin venynyt liian pitkäksi. )

    Jovain 27.7.2021, 16:40

    Agendan vastaiset mielipiteet aiheuttavat hämmennystä ja trollaamisella ei aina tunnu olevan rajoja. Omassa metsänhoidossani noin viidennes on jatkuvan kasvatuksen vaiheessa. Eivät ole kuitenkaan Tapin suositusten mukaisia. Tapion ohjeissa painotetaan taimistojen ja eri-ikäisen metsän olemassa oloa, jk metsän edellytyksenä, mutta myös kohteen perustamista. Eiköhän kuitenkin mieluummin jatkumosta ole kysymys, kuin kohteen perustamisesta. Mutta minkäs teet kun on kirjattu metsälakiin.

    Puuki 28.7.2021, 09:05

    Metsälaki ei juuri rajoita nykyään metsänkasvatustapoja muuten kuin min PPA:n osalta, (myös uudistamisvaatimus päätehakkuuksi luettavissa tapauksissa   pidennetyn ajan jälkeen on ainakin teoriassa edelleen olemassa)  jotta  härskeimmät harsinnat jäisi metsän kasvatuksesta liian vähän tietäviltä/siitä vähät välittäviltä  paremmin tekemättä.

    Jovain 28.7.2021, 15:17

    Metsälain lakiraja on tarkoitettu siirtymävaiheeksi jaksottaisesta metsänkasvatuksesta jatkuvaan metsän kasvatukseen. Ei estämään liiallista harsimista, joksi harsintahakkuuksi se valitettavasti on muodostunut. Jopa ensiharvennuksia harsitaan lakirajoille ja ylikin.

    Metsuri motokuski 28.7.2021, 17:05

    Sekoittaakohan jovain lakirajan ja metsänhoidon suosituksen minimirajan. Tämähän on vielä kaukana lakirajasta. Kuljen hyvin paljon eripuolilla pohjoista Keski suomea työhommissa ja en ole vielä kertaakaan törmännyt harvennukset joka alittaa lakirajan.

    Nämä suositukset ja lakirajat eivät ole missään tekemisissä jatkuvan kasvatuksen kanssa. Kyllä ne ovat ihan jaksolliseen suunniteltu.

    mehtäukko 28.7.2021, 17:37

    Jovain sekottaa yhä sun toista joissa ei kukaan pysy perässä. Eipä siitä vahinkoa tule kun kukaan ei kuitenkaan tosissaan ota.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.7.2021, 17:41

    Liittyy lakiraja sikäli jatkuvaan kasvatukseen että kun sen alle hakkaa, kyse ei ole enää kasvatus- vaan uudistushakkuusta, uudistamisvelvoitteineen.

    aegolius 28.7.2021, 17:44

    @Jovain

    Metsälaki: ”Kasvatushakkuusta aiheutuu metsän uudistamisvelvoite, jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen.”

    Tämän vuoksi se lakiraja on olemassa. Se on puun määrän alaraja, jolla uudistamisvelvoitteelta vielä vältytään.

    Taviokuurna 28.7.2021, 17:54

    Lakirajoilla ei ole mitään merkitystä, kun metsälakia ei käytännössä valvota lainkaan lukuunottamatta 10. pykälän luontokohteita. Asia ilmenee vertailemalla lainvalvonnan tilastoja ja esimerkiksi nuoren metsän kunnostusten työnjälkien tarkastuksia, joista löytyy todella kehnojakin, lain rajojen alapuolelle jääviä tiheyksiä. Olen saanut saman tiedon suullisesti isolta metsäherralta.  Mutta onhan metsälain tukena kaksi serifikaattia, jotka elättävät uskoa maailman parhaaseen metsänhoitoon ja fjällräven-asuisia joutohenkilöitä myös.

     

Esillä 10 vastausta, 1,091 - 1,100 (kaikkiaan 10,395)
1 2 3 … 109 110 111 … 1 038 1 039 1 040