Jatkuva kasvatus käytännössä.

Onhan niitä uusavuttomia olemassa ja jaksottaisessa metsänhoidossa niitä on paljon. Myös metsänhoidossa voidaan epäonnistua. Ennen aikaan ”liiallisesta” harsinnasta metsä rauhoitettiin, nyt kiitellään. On noudatettu metsänhoidon ohjeita.

Tuo raivaus on aina hankalaa.  Jo aikaisemmin  2000 ja  -10  oli  jaksottaisesta  metsästä   90 /100  puita nurin, loka- marraskuun  oli Ponsset metsässä  ja moneen sorttista jaetta  pinossa.    Nyt, se  sitten on  myrsky varsin  hylännyt ne ja pelkästään  hyörii  niissä jaksottaisen  harvahkon  jätteissä joista aluskasvillisuus on viety vuosikymmeniä pelikirjan ohjeilla sellukattilaan.    Manaatte jopa hengenvoimia avuksi, eikä  ilmesty  uutta taimikkoa paksuun kunttaan, mistä johtuu  ettei  niitä ole jo valmiina?

Huomasin että itsellänikin on ”uusi” jk-opein hakattu sekametsä kuvio. Rantametsä kaistale joka muutenkin olisi pitänyt jättää rannan puolelta korjaamatta. Tuommosiin kohteisiin jk:kin sopii hyvin. Rahallista tappiotahan siitä vähän tulee mutta luonnonsuojelu maksaa .

Väittäisin, että jostain 70 luvulta on pitkä aika tähän päivään ja 60 luvulta jo 60-70 vuotta, on auttamatta pitkä aika metsämiesiässä. Voi olla, että nuoremmalle väelle on jäänyt vain käsityksiä jk metsistä. Kovin vähän niitä jk metsiä on, joista on voinut saada vertailupohjaa ja eihän suositusten mukaiset jk metsät ole saavuttaneet sitä suosiota, joka niille kuuluisi. Onhan sekin mahdollista, että nykyisissä suosituksissa on valuvikaa.  Ennen aikaan metsän peittoa ei menty avaamaan, ennen kuin jk metsä oli valmiina ja jonka hyväksi toimenpide tehtiin. Nyt jk metsiä tehdään paljaaseen maahan, joita joudutaan sitten viljelemään. Tästä seuraa, että ennen aikaiset metsät olivat jo metsinä ja metsiköinä erirakenteisia. Ja ne metsät, jotka vanhuuttaan tai muusta syystä katsottiin uusiutumattomiksi, ne metsät avohakattiin ja viljeltiin.