Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 päivää, 16 tuntia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,171 - 1,180 (kaikkiaan 15,381)

1 2 3 … 117 118 119 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 3.8.2021, 13:25

Puuntuotos ja kannattavuus.

http://www.metla.fi/ohjelma/002/Erika-roadshow-esitykset/Puuntuotos-ja-kannattavuus.pdf

Kenttäkokeissa havaittiin kaksi olennaista asiaa:

1. voimakas harventaminen alensi puuntuotosta selvästi, ja sitä enemmän mitä harvemmaksi harvennetaan, ja

2. puiden harvennuksen jälkeinen kasvureaktio eli kasvun parantuminen ottaa aikansa.

Kysymys kuuluu, korvaako harvennuksen jälkeinen yksittäisten puiden arvokasvun kiihtyminen sen, että pohjapinta-alaltaan harvemmaksi hakattavassa jk-metsässä tulee suurempi puuntuotostappio?

Lisäksi kannattavuuslaskelmaan tulee esityksen mukaan selkeä virhe, ellei huomioida viivettä harvennuksen jälkeisessä kasvureaktiossa.

Kurki 3.8.2021, 13:33

Jos sianpito on kannattamatonta ei lehmin pidon kannattavuus sianpitoa kannattavaksi tee. Ymmärtäiskö mehtäukko tämän verran – epäilen.

Kertoisiko RR mistä metsien hoidossa tuo vertaus kongreettisesti tulee? Mikä on sikojen pitoa ja mikä lehmien pitoa?

Minulle se ei sano nyt yhtään mitään.

Puuki 3.8.2021, 15:39

Arvokasvun tuoman lisätulon ja paremman kasvun tuoman lisän vertailua olen täällä muutamaan kertaan koettanut kertoa tuottovertailujen yhteydessä. Samoin myöhästyneen kasvureaktion vaikutusta joka on yleensä selvästi nähtävissä harsinta-/harvennusmetsissä. Tuo Erikakokeiden linkki on hyvä , en ole sitä ennen nähnyt mutta johtopäätökset näyttää olevan siinä samansuuntaisia. Jk:n n. 8-10 m2/ha PPA:lla tilav.kasvu oli n. 20-25 % /v. heikompi kuin norm. harvennuksen min. n. 14-16 m2/ha PPA:n metsässä. Sen avulla voi alkaa vaikka päätellä, mitkä olisi arvokasvujen ja kok.kasvujen (ja eri puutavaralajimäärien) erot jos haluaa vertailla mahdollisia tuottoja.

Vasta 5 %;n korolla opitimoidun jk:n metsän tuotto olisi parempi (NNA-laskemalla saatu, liitteen käppyrä) kuin tasaikäiskasvatuksessa esimerkin kohteessa. Itse laskin erään esimerkin ku-istutuksen ja jk:n välillä ja siinä lehtomaisella kankaalla oli tasaikäinen vielä 5 %;n korkokannalla laskettuna hieman parempi kuin jk:n metsä olisi ollut koska uudistuskulut on siinä kohteessa saatu pieniksi istutuksesta huolimatta.

Kannattavuusvertailuissa pitää optimoida molemmat tapaukset eikä vain jk:a jotta vertailulla olisi jotain todellisuusarvoakin. Siksi pitää ottaa huomioon , että alaharvennus ei ole mikään tasaikäisen metsän pakollinen harvennustapa eikä jk:n metsääkään yleensä voi kasvattaa ilman taimikonhoitokuluja. Lisäksi lähtötilanne ratkaisee paljon mitä kannattaa tai oik. edes on mahdollista järkevästi tehdä. Myös korjuun kustannukset/kuutio/kiertoaika on erilaiset vaikka joku on niitäkin koettanut vääntää samoiksi tasaikäisessä metsien ja jk:n metsien hakkuissa.

suorittava porras 3.8.2021, 16:05

Siitä ei ole vielä keskusteltu ,mitä laajempi siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen merkitsee pidemmällä tähtäimellä. Kantohinnat laskevat ja kysyntä heikkenee tuontipuun (avohakatu)korvatessa kotimaista. Jos tarpeeksi taannutaan ,metsäteollisuus lakkaa investoomasta Suomeen ,mikä lienee jatkuvaan kasvatukseen kiihottamisen perimmäinen tarkoitus. Puut jäävät pystyyn ,kun toiminta ei enää kannata….ja luonto pelastuu.

Jatkuvaan kasvatukseen hurahtaneet eivät paljon henkseleitä paukuttelisi ,jos heidän tuottamastaan raaka-aineesta maksettaisi käypä hinta . Nyt nauttivat siivellä jaksollisen kasvatuksen tuottamista tuloksista eli siitä ,että on teollisuutta ja puulla kohtuullinen kysyntä ja hinta.

A.Jalkanen 3.8.2021, 16:20

Komppaan edellisiä. Viivästynyt kasvureaktio ja alemman puustopääoman alempi kasvu on tulleet jo aiemminkin mainituiksi, mutta tuossa esityksessä ne olivat selkeästi numeroina.

Voisi ajatella niinkin, että toistuvin harvennuksin käsitellyssä jk-metsikössä puiden latvukset ja juuret ovat jo valmiiksi hyvässä kuosissa, ja näin ollen kasvureaktio tulee harvennuksen jälkeen nopeasti.

Toisin on siirtymävaiheessa, kun puustoa aletaan kehittää erirakenteiseksi. Varma tapa olisikin aloittaa jk-metsä aukkohakkuulla. Sen jälkeen on puulajeja mistä valita ja alkaa valmentaa kohti erirakenteisuutta. Sitten kun on muutamaan kertaan poimittu ja harvenneltu ylhäältä, voidaan tehdä jälleen uusi uudistushakkuu ja aloittaa kierto alusta.

R.Ranta 3.8.2021, 17:00

Musta tuntuu aina pahalta, kun on puuta jo kymmeniä vuosia kasvattanut ja siitä kaadettaessa saa euron. Hyvänlaatuisten kuitupuiden kaatamista kuiturunkoina tulisi välttää viimeiseen saakka. Tuotoksessakin on tärkeää, että se olisi mieluummin siirtymistä kuidusta tuksi, jolloin euroissa tuotos tuplaantuu. Nyt sentään jo vähitellen ymmärretään yläharvennuksen taloudellinen merkitys.

Kai kaikki keskustelijat ymmärtävät, mikä ero on tuotoksella ja tuotolla.

Minustakin AJ luontaisesti uudistunut aukko on yl. jo luonnostaan monipuolinen ja erirakenteinen metsä.

R.Ranta 3.8.2021, 17:03

Meidän ei mehtäukko kannata kommentoida toisiamme. Siinä ei ole mitään mieltä, kun olemme niin eri aaltopituudelta.

Visakallo 3.8.2021, 17:30

Miten noin omasta mielestäsi R.Ranta olet metsänhoidossasi onnistunut?

aegolius 3.8.2021, 18:07

>Kerroksellisuus hillitsee maan pinnan lämpenemistä, mistä kirjanpainaja ei tykkää.

Se, että kerroksellisessa metsässä maan pinta olisi viileämpi kuin sankassa jaksollisen kasvatuksen kuusikossa on kyllä vahvalla mutulla täyttä puppua. Viileintä on siellä mihin aurinko pääsee vähemmän. Sen luulisi olevan jo tutkimattakin selvää.

mehtäukko 3.8.2021, 18:35

”,…siirtymistä kuidusta tuksi..” = RR

Tänäkin päivänä (päivää on vielä jäljellä..!) siirtyi harvennuspuuta pinoihin ~ 120 mottia. Voi tulla painovirhe tekstiin, mutta älä luule RR, etten kommentoi kun siltä tuntuu.