› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,221 - 1,230 (kaikkiaan 10,250)
1 2 3 … 122 123 124 … 1 023 1 024 1 025

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 5.8.2021, 20:52

    Kiitos.

    Tuon esimerkin voisi  aloittaa jo valmiina olevana pitempiaikaisena kasvatuksena eli tasaikäiskasvatuksen päätehakkuutulo ja jk-metsän hakkuutulo vertailun lähtökohdaksi ja siirtää ne 4% korolle ja jatkaa sitten tasaikäiskasvatuksen päätehakkuuuseen saakka siirtämällä aina hakkuutulot 4% tuotolle per vuosi.

    Mikähän olisi kannattavuusero?

     

     

    Puuki 6.8.2021, 10:58

    Jk-metsän ja tasaikäisen metsän tuottoeroa voi verrata vaikka vertaamalla niiden kiertoajan tulojen  – menojen erotuksia keskenään tapahtuma (vuodet) kerrallaan ja laskemalla korkoakorolle syntyneelle erotukselle .  Siinä käy yleensä niin, että jk:lla ei pärjää, jos molemmat kasvatustavat on optimoitu.

    Pelkkä paljaan maan arvojen NNA-laskelmien laatiminen   on lähinnä teoreettinen tapa laskea kannattavuuseroja koska jokainen lähtötilanne ratkaisee  eniten käytännössä kannattavuuden arvioinnissa.  Mitä hyötyä on esim. laskea monia kiertoaikoja peräkkäin ja sen perusteella ohittaa kantohintojen erotus leimikon myyntitilanteessa ?  Ei niitä 0-vuoden tuloja kannata laskea kuuluvan  edellisen kierron tuloihin (niin kuin joskus on väitetty)  koska ne saadaan juuri sinä vuonna, kun korjuu tehdään.   Jos lähtötilanne on paljas maa, niin sinne pitää kuitenkin aluksi saada ne puuntaimet jotenkin kasvamaan ellei ole jo valmiina.  Jos aletaan hiuksia halkomaan vain laskennan vuoksi, niin jk:n kuluihin pitäisi sitten useimmiten laskea edellisen tasaikäisen metsän muokkauskulutkin koska niiden avulla on saatu tarvittava  alikasvos aikaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.8.2021, 11:07

    Ei niitä 0-vuoden tuloja lasketa kuuluvan  edellisen kierron tuloihin

    Eikös metsänviljelyn kannattavuus perustu juuri siihen, että investoinnille saadaan päätehakkuusta hyvä tuotto sitten joskus vuosikymmenten päästä?

    Metsänhoitosuosituksia jtkuvasta kasvatuksesta. Ei sisällä taloustarkastelua, mutta selkeästi hakkuutavat, ja minimipohjapinta-alat taulukkoina:

    http://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/11/Jatkuvan-kasvatuksen-mh-suositukset-Arto-Koistinen-TAPIO_2019.pdf

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.8.2021, 11:30

    Tässä on sitä taloustarkastelua. Sangen perinpohjainen kirjallisuuskatsaus – kirjoittajina ekonomistit!

    ”Metsätalouden taloudellinen tulos eri kasvatustavoissa”.

    http://www.ptt.fi/media/wp/tp164.pdf

    Puuki 6.8.2021, 12:25

    Runoilin pitkän tarinan mutta sähköt katkesi välillä -kule.  Olkoon en jaksa uusia.    Mutta oma rautalankamalli perustuu kannattavuuslaskuissa (kts. esimerkki ed.) käytännön ja teorian yhdistämiseen, ei vain johonkin teoriaan.

    Ei näyttänyt löytyvän ekonomisteiltakaan yhtään sen tarkempaa mallia, päin vastoin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja riippuu mistä roikkuu – oli lopputulos.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.8.2021, 12:34

    Näinhän se menee. Myös teoria ja mallit on yleensä alun perin luotu ihan käytännön havaintojen pohjalta, ja niitä myös testataan riippumattomien havaintojen avulla.

    Jovain 6.8.2021, 17:33

    Näyttää, vaikka tuosta Puukin laskennasta ei mitään hyötyä olekaan, mielipide kuitenkin vaikuttaa. Erään metsäorganisaation omien metsien hoidossa on havaittavissa muutos. Vanhan avohakatun metsän jäljiltä raivuussa on jätetty kaikki kehityskelpoisiksi katsotut taimet ja nuori metsä kasvamaan. Kuusta lähinnä. Eli selvää erirakenteisuutta on havaittavissa. Ei niitä paljoa ole, mutta on kuitenkin. On siellä jättöpuita ja säästöpuuryhmiä myös. Ei tällaista metsänhoitoa muutama vuosi sitten ollut havaittavissa?

    Puuki 6.8.2021, 17:39

    ”Erirakenteisen metsän tuoton arviointi vaatisi pidemmän ajan seurantaa ( kymmeniä- satoja vuosia) jotta olisi luotettavampaa. Toisaalta pitkä seuranta-aika lisää epävarmuutta tuloksiin. ”    Jotensakin noin oli kerrottu jk:n kannattavuuden laskennan ongelmista.

    Liian vähän on vielä kokemuspohjaa ja tutkimusta Suomen olosuhteissa erilaisilla kasvupaikoilla . Tasaikäisistä metsissä sitä on paljon enemmän. Eipä ihme että jotkut vaatii nopeasti jk:n lisäämistä koska menetelmän epävarmuustekijät on melko ilmeisiä eikä kaikki halua niitä tutkimuksin varmennettaviksi.

    Puuki 6.8.2021, 17:44

    Jos Jovainille ei ole mitään hyötyä laskelmasta , jollekin toiselle voi ollakin. Ja ainakin minulle siitä on hyötyä omissa metsissä.  Jos ei jotain lukijaa kiinnosta voi hyvin hypätä laskelmakommentin yli lukematta.  Niin minäkin hyppään yleensä jos joku alkaa esim. selostaa uudestaan omaa pyörän uudestaan keksimistään ja alv:lla tienaamistaan.

    Jovain 6.8.2021, 18:42

    Tekisi hyvää myös Puukille, olisi syytä vaihtaa levyä, samaa mantraa jauhaa vuodesta toiseen. Toteaa itsekin, että liian vähän on vielä kokemuspohjaa ja tutkimusta. On syytä epäillä myös omassa toiminnassa.

Esillä 10 vastausta, 1,221 - 1,230 (kaikkiaan 10,250)
1 2 3 … 122 123 124 … 1 023 1 024 1 025