Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,411 - 14,420 (kaikkiaan 14,755)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Ei taida olla mitään uutta. Tuskin kannattaa tutkijoiden työtä aliarvioida, metsänhoidon hyväksi ovat tehneet. Hoitotavoissa on paljon eroa. Jaksottaisessa ennakkoraivaus tehdään, ei vaan helpottamaan konemiesten työtä, vaan myös hoitotapana ennen korjuuta. Sopii huonosti jatkuvaan kasvatukseen ja kummastuttaa, jos ennakkoraivausta tarjotaan jatkuvaan kasvatukseen. Myös (jk) eli peitteinen metsänkasvatus kaipaa raivausta, mutta sen aika on korjuun jälkeen.

    mehtäukko

    60% parempaa tuottoa 8 vuoden välein. Satusetien yhtälö.

    Jovain Jovain

    Jatkuvassa kasvatuksessa raivaus, jos sille on tarvetta, tehdään aina korjuun jälkeen.

    Perko

    Tää on  hankalaa kun ens’ vuosikymmeninä jk  tuotto  %  on ääretön paljaanmaanmenoihin verratessa. Notta silleen!   Mutta ei saa jäädä tuleen makaamaan!

    Tulevaisuuden metsäbisnes ei voi perustua kitkutteluun ja minimikustannuksiin. Sen sijaan sen tulisi olla yhteistyötä, jossa jokainen osapuoli voittaa: metsänomistaja saa paremman hinnan puustaan, koneyrittäjät löpön, työntekijä reilun korvauksen työstään, ja luonto säilyy elinvoimaisena seuraaville sukupolville. Vain näin metsäteollisuus säilyttää paikkansa Suomen yhteiskunnassa – ei riistona, vaan kestävänä ja kaikille hyödyllisenä elinkeinona, sitähän tässä haetaan.

    mehtäukko

    Ja nyt kun entisillä esitetyillä höpinöillä ei olekaan katetta, vaan ….”Vain näin metsäteollisuus säilyttää paikkansa Suomen yhteiskunnassa …” on sekin susi ajatus.

    Nykymallinen jaksollinen on kestävää, hyväksyttävää ja osapuolille kuin yhteiskunnallekin tuottavaa.

    oksapuu

    Hallussani on yhtiön 1600ha metsätilan metsäsuunnitelma vuodelta 1935.

    Tiedätte kyllä millä menetelmällä ammattilaiset silloin metsiä hoitivat. Sanotaampa vaikka niin että jos nykypäivänä noilla luvuilla pitäisi tuollaista metsätilaa pyörittää niin kyllä itku pääsisi

    Perko

    Mitkä tutkimukset tukevat näkemyksesi?

    Miksi kaikki maailman kestävän metsätalouden mallit (esim. Kanada, Keski-Eurooppa) siirtyvät kohti monimuotoisempaa metsänhoitoa?

    Jos  häiriköt ette osaa vastata näihin, niin ehkä kannattaisi vaieta ja antaa asiantuntijoiden hoitaa metsätalous – ilman turhaa mölyämistä.

    PS . puhutte saduista,  tiedot niistäkin on äijillä  hyvin heikot!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Monimuotoisempi metsänhoito on hyvä ajatus, eli otetaan mukaan menetelmänä myös jatkuva kasvatus – silloin kun se toimii tai siihen on jokin erityinen tarve.

    oksapuu

    Muistaakseni aiemmin kirjoitetun mukaan…

    Jovainin metsästä joku erikoistyven ostaja kävi harsimassa koivuja pois. Perkolla taas aukon taimet kuoli heinään kun heinääminen jäi tekemättä.

    Siitä se sitten lähti, kohta 1500 sivua hyvää luettavaa…

    mehtäukko

    ”..siirtyvät kohti monimuotoisempaa metsänhoitoa?..’ Jos häirikkö ei vielä tiedä, Kanadan metsäpalot johtuen ötökkätuhojen ja hoitamattomuuden palopotentiaalista .K- euroopan yksipuolisesta kuusiviljelyistä ötökkätuhoon. Ja tätä samaa on kuusettuva jkoonnekin.

    Joten jätä turha mölyäminen.

     

     

Esillä 10 vastausta, 14,411 - 14,420 (kaikkiaan 14,755)