Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,481 - 14,490 (kaikkiaan 14,498)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Se mitä jatkuvat kasvattajat näkevät pienaukoissa ja mitä jaksollisen kasvattajat niin melko subjektiivista mikä on kenellekin hyvä tulos. Varmaan JK:ssa pidetään loistavana tuloksena jos siellä kasvaa jotain eikä mene 50vuotta että ei kasva kun taas jaksollinen kasvattajat näkee, että onpa surkeaa kun puolet pihlajaa sekä leppää ja muuta ryönää mistä et ikinä pääse eroon. Noh, ei muuta rohkeasti mummon perintö pienaukottamaan ja 6% kannustajan taskuun.

    Kysehän ei tietenkään pienaukoissa ole paremmasta tuotosta vaan ”jatkuvasta kasvusta.”

    Visakallo Visakallo

    Pienaukon tekoa ei pitäisi edes sallia, jos siellä ei ole valmiiksi kattavaa ja maapohjalle soveltuvaa taimikkoa, ja poistettava puusto on sellaista, että se saadaan poistettua niin, että taimisto jää ehjäksi. Jos metsälakia muutetaan, tämän tekisin ensimmäiseksi.

    Yleensäkin, jk:ssa puuston kasvutavoitteet ovat hämmentävän vaatimattomia. Vuosilla ja vuosikymmenillä ei tunnu olevan juuri mitään merkitystä.

    mehtäukko

    Jojovain…” Sen sijaan, jos pienaukko tehdään sen varsinaisessa tarkoituksessa. Esim. yhden suuren puun poisto, puuryhmän poisto tai taimiston vapauttaminen…”      Paranee kuin pukin ruoka.

    Riittävän kokoisten kuvioiden ratinionaalinen käsittely  menee yhä kauemmas. Ja kuinka moisiin p-silmän kokoisiin läntteihin uudistuu mitään? Taimiston vapauttaminen on taas parhaimmillaan jaksollisen 2-vaiheista menettelyä, jossa toimii kun osatekijät huomioidaan.

    Jovain Jovain

    AJ: Jos jotain jatkuvasta kasvatuksesta ymmärtää. Silvan webinaarin palautteessa on paljon hyvää käytännön kokemusta jatkuvasta kasvatuksesta. Ehkä kuitenkin, ainakin täällä keskustelussa, painotetaan liikaa taimettumisen edellytyksistä. Taimettumisen edellyttämää harvuutta ja alhaisia pohjapinta-aloja. Joka käytännössä tarkoittaa vajaatuottoisuutta ja metsien huonoa kasvua. Metsät ovat aina taimettuneet ja mikä estää käyttämästä apuna/tukena keinollista uudistamista. Siinä mielessä Visan väliintulo on hyvä ja ne isot (riittävät) puustopääomat on se juttu, jolla metsien kasvu ja tuotto varmistetaan.

    mehtäukko

    Kyllähän metsät taimettuvat ”herran huomassa”, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kannattavan toiminnan kanssa.

    Keinollisen uudistamisen apuun huuto vesittää koko jk:n kuluttomuus- toiveunen. Tonttu-Ekikin joutuu kaivamaan pirunkeksintö- rs:n!

     

    konstapylkkerö2

    Kun otetaan täydennysistutus mukaan jk:een, muuttuu laskennallinen tulos entistä heikommaksi.  Sama kun puustopääoma lisääntyy; tuotto heikkenee entisestään suhteessa tasaikäisen päätehakkuun tuottoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuten on aiemminkin keskusteltu, olisiko sittenkin paras käyttää jk:ta (normaalissa talousmetsässä) vain sen aikaa kuin puustopääomat ja kasvu pysyvät korkeina. Kun puuston kasvu ja rakenne heikkenevät, ei ryhdytä väljentämään ja odottelemaan uudistumista, vaan tehdään aukon kautta uusi aloitus? Poikkeuksena tästä pääsäännöstä pienaukoilla vapautettavat valmiit taimistot.

    Jovain Jovain

    Asian voi ilmaista myös niin. Aikaan, jolloin metsät olivat vielä peitteisiä. Keinollista uudistamista käytettiin aina, kun metsä osoitti hiipumisen merkkejä. Muussa tapauksessa kasvatusta jatkettiin. Siihen aikaan ei vielä ollut nykyisiä jaksottaiseen metsänhoitoon liittyviä hoitokertoja. Aina myös metsän alle muodostuneet kehityskelpoiset nuoret metsät ja taimistot vapautettiin. Tämäntyyppinen metsänhoito on, jota tällä hetkellä ei ole. Ei ole niitä peitteisen metsiäkään. Ja kun tarve on peitteistä metsänhoitoa lisätä, kehitys voi hyvinkin mennä tähän suuntaan. Metsänhoidon lähtökohdat ovat kuitenkin samat, hoitomuodosta riippumatta.

    mehtäukko

    Metsänhoidon lähtökohdat eivät ole samat, hoitomuodosta riippumatta.

    Jotkut eivät jostain syystä halua käsittää kokonaisuutta, jolla ratkaistaan puun tuotannon varmuus ja taloudellinen tulos.

    Perko

    Jatkuvan kasvatuksen ytimessä on juuri tämä joustavuus. Kaikki eivät kasva samaan tahtiin, eikä joka paikkaan synny ”täydellistä taimikkoa” umpeenkasvanutta  vesottavaksi.  Mutta ajan myötä metsä löytää tasapainonsa. Siellä, missä yksi puu kaatuu, toinen saa tilaa kasvaa. Siellä, missä aurinko pääsee maahan, taimet saavat alkusysäyksensä. Ja vaikka jokin alue näyttäisi hetkellisesti hylätyltä, uusi sukupolvi on jo matkalla.

    Ennustajan tiedoilla katastrofit alkavat pyöriä  ukon mielessä: ehkä tämä onkin vain tuhlausta, ehkä täällä ei koskaan kasva mitään kunnollista. Mutta sitten, kun katsotaan tarkemmin, huomataan, että kuviolla  onkin jo riittävästi nuoria tukkia – arvokasvussa olevia puita, jotka ovat juuri saavuttamassa parasta ikäänsä.

Esillä 10 vastausta, 14,481 - 14,490 (kaikkiaan 14,498)